Julia Talvitie tutkii muovin tietä mereen – yksi iso lähde on autoliikenne

Suomen ympäristökeskuksen Nuuksiossa asuva tutkija Julia Talvitie on yksi niistä asiantuntijoista, jotka selvittävät muovin ja mikromuovin kulkeutumista vesistöihin. Espoo on mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään hulevesissä vesistöihin päätyvän roskan ja mikromuovin määrä.

Mikromuovia ei paljain silmin näe. Se kulkeutuu virtaavien vesien mukana kauas ja kaikkialle.

Julia Talvitie ottaa näytteitä hulevesistä Vallikalliossa.

– Vallikallio valikoitui tutkimuspaikaksi siksi, että siellä on tutkittu hulevesiä aiemminkin. Toiseksi minun pitää päästä paikalle nopeasti silloin, kun sadetutka näyttää sadealueen olevan tulossa, Talvitie selvittää.

Vallikallio on senkin vuoksi hyvä paikka tutkia hulevesiä, koska puolet alueesta on rakennettua ympäristöä katuineen ja rakennuksineen ja puolet on viheralueita.

– Kun pitkän kuivan jakson jälkeen sataa, sadeveden mukana hulevesikaivoon päätyy paljon roskaa, muun muassa muovia ja tupakantumppeja ja pölyä. Kun on satanut usein, veden laatu paranee.

Jos jaksaa viedä tupakat tai piknik-eväät rannalle, pitää jaksaa viedä roskat roska-astiaan tai pois.

Hulevesitutkimus kestää pitkään, koska näytteitä pitää ottaa useita, jotta saadaan selville, paljonko ympäristöstä keskimäärin kulkeutuu epäpuhtauksia vesistöihin ja lopulta Itämereen.

Vallikalliossa viimeiset näytteet otetaan tänä keväänä.

Yksi iso vesistöihin päätyvän mikromuovin lähde on autoliikenne. Autojen renkaista puolestaan irtoaa kumirouhetta ja tiemerkinnöistä maalia.

Suomessa ei tällä hetkellä edes ole sellaista laitteistoa ja osaamista, jolla selvitettäisiin hulevedessä olevat kumijäämät. Tämän takia Talvitie lähtee analysoimaan Vallikallion hulevesiä Tanskaan.

Tähän saakka kaupungeissa on keskitytty hulevesien määrälliseen hallintaan eli tulvien estämiseen. Nyt on alettu kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka paljon niiden mukana huuhtoutuu roskaa. Hulevedet valuvat pääosin puhdistamattomina vesistöihin.

– Niissä paikoissa, joissa roskapäästöt ovat suuria, pitäisi miettiä, onko syytä puhdistaa hulevesiä. Siitä ollaan kuitenkin vielä kaukana, Talvitie sanoo.

– Yksi vaihtoehto on se, että mietitään, miten maankäytön suunnittelulla voidaan ehkäistä roskaantumista.

Yhdyskuntien jätevesissä puhdistamoille päätyvät roskat ja mikromuovikin pystytään puhdistamaan hyvin. Hulevesien mukana jokiin ja mereen päätyy roskaa, joka säilyy siellä kauan.

Tilanteen parantamiseen tarvitaan toimivaa jätehuoltoa, siis sitä, että roska-astioita on riittävästi ja että ne tyhjennetään riittävän usein. Lisäksi jokainen ihminen voi tehdä oman osansa.

– Jos jaksaa viedä tupakat tai piknik-eväät rannalle, pitää jaksaa viedä roskat roska-astiaan tai pois.

– Kouluissa opettajilla on tosi iso rooli tämänkaltaisessa ympäristökasvatuksessa, Talvitie sanoo.

Pullojen ja tölkkien suomalainen panttijärjestelmä on yksi hyvä keino ehkäistä roskaantumista, ja se on systeemi, josta Julia Talvitien mielestä monissa maissa voitaisiin ottaa oppia.