Poliisin tutkinta-ajat pitenivät korona-aikana – poliisitarkastaja: "Kyllä tämä keskustelua aiheuttaa"

Rikokset: Syitä tutkinta-aikojen pitenemiseen koko maassa on monia.

Poliisin tutkijaresursseja jouduttiin viime vuonna Uudellamaalla suuntaamaan koronasta johtuen muun muassa valvontaan. Sanna Kuitunen

Sanna Jompero-Lahokoski

Korona on osaltaan kasvattanut poliisin rikostutkijoiden jutturuuhkaa ja pidentänyt tutkinta-aikoja. Ilmiö on poliisihallituksen näkökulmasta nähtävissä koko maassa.

Viime vuoden tammi-helmikuussa rikoslakirikosten eli muiden kuin liikennerikosten tutkinta-aika koko Suomessa oli 148 päivää. Tämän vuoden vastaava luku oli 166 päivää.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomas Pöyhösen mukaan tutkinta-aikojen pidentyminen on tiedostettu. Luvut eivät poliisia mairittele.

– Kyllä tämä keskustelua aiheuttaa. Koronalla on ollut varmasti oma vaikutuksensa. Toisaalta poliisilla on ollut käsiteltävänä isoja ja vaikeita rikoskokonaisuuksia, joita on saatu selvitettyä. Resursseja on myös jouduttu suuntaamaan toisin.

Vuonna 2019 rikosten keskimääräinen tutkinta-aika oli 136 päivää. Luvuissa ei ole mukana liikennerikoksia.

Poliisin tutkijaresursseja jouduttiin viime vuonna suuntaamaan Uudenmaan sulun vuoksi toisaalle, kuten valvontaan. Isommista, resursseja ja aikaa vievistä rikosjutuista voi mainita muun muassa psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtovyyhdin.

Se ei ole kenenkään etu, että esitutkinnan suorittaminen viivästyy.

Helsingin poliisin rikostutkintayksiköstä kerrotaan, että yksittäisillä tutkijoilla ja yksittäisissä tutkintaryhmissä voi olla ajoittain jutturuuhkaa.

Koronasta johtuen juttujen käsittelyitä ovat hidastaneet myös muun muassa kuulustelut, joita on jouduttu lykkäämään tartuntavaaran tai sairastumisen vuoksi.

– Kuulusteltavissa on samalla riskiryhmiin kuuluvia kuin poliisissakin. Kuulusteluhuoneet eivät ole olleet samalla tavalla käytössä kuin aiemmin ja tiloja on jouduttu putsaamaan, Pöyhönen toteaa.

Toisaalta käyttöön on otettu myös vaihtoehtoisia kuulustelutapoja, kuten puhelin- ja videokuulemisia sekä sähköpostiviestittelyä. Uusien toimintatapojen käyttöönottamisessa saattaa Pöyhösen mukaan olla myös hyviä puolia.

– Ne ovat jopa saattaneet nopeuttaa kuulusteluita.

Tutkinta-ajat ovat alkuvuoden aikana pidentyneet lähes kaikissa rikostyypeissä. Omaisuusrikosten tutkinta-aika on alkuvuodesta kasvanut 170 päivään, kun se viime vuonna vastaavana aikana oli 148. Väkivaltarikosten tutkinta-aika on kasvanut 205:stä 206:een.

– Se on tunnistettu, että jokaisella tutkijalla töitä on yllin kyllin. Tilastot olisivat toisennäköiset, jos töitä ei olisi, Pöyhönen jatkaa.

Poliisille ilmoitettiin viime vuonna koko Suomessa yhteensä 537 808 rikoslakirikosta.

Entä voiko pitkien jutturuuhkien vuoksi kansalaisten oikeusturva vaarantua, kun juttujen käsittelyä joudutaan odottamaan pitkiä aikoja?

– Se ei ole kenenkään etu, että esitutkinnan suorittaminen viivästyy. Keskustelussa oikeusturvasta täytyy katsoa koko prosessia poliisista oikeuteen asti, Pöyhönen sanoo.

Koronan vaikutukset näkyvät myös eri oikeusasteissa. Helsingin käräjäoikeus tiedotti maaliskuussa, että koronatilanne on siirtänyt juttujen käsittelyitä.

Käräjäoikeudessa oli maaliskuun loppupuolella koronan vuoksi keskeytettyjä ja ratkaisematta olevia rikosasioita 214 ja siviiliasioita 53. Koko maan vastaavat luvut olivat 1 568 ja 316.

– Koronan vuoksi oikeudenkäyntejä on jouduttu lykkäämään. Ilmiö on valtakunnallinen, mutta pääkaupunkiseudulle kasautuivat suurimmat ruuhkat, kertoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola.

Viime vuoden lopulla Helsingissä vireillä olevien rikosasioiden määrä oli 5 894. Helmikuun loppuun mennessä luku oli noussut lähes 300 tapauksella. Vastaava luku oli 6 181.

– Asioita käsitellään pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä. Nyt käsitellään lähtökohtaisesti niitä tapauksia, jotka viime keväänä menivät keskeytykseen. Uusien tapauksien käsittely viivästyy edelleen, Jaakkola toteaa koko maan osalta.

Osa tapauksista on käsiteltävä kiireisesti. Tällaisia ovat muun muassa vangitsemisasiat ja nuorten tekemien rikosten käsittely.

Rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika Helsingissä oli viime vuoden lopussa 8,4 kuukautta. Vuoden 2019 lopussa luku oli 7,1.

Koronan vuoksi kaikissa Suomen käräjäoikeuksissa keskeytettyjä ja vielä ratkaisemattomia rikosasioita on 1 608 tällä hetkellä. Sumaa on saatu viime keväästä purettua. Viime toukokuussa tapauksia oli jonossa jopa 6 068. Siviiliasioissa käsittelyä odottaa 315 tapausta. Hovioikeuksissa tapauksia seisoo 63. Tiedot perustuvat Tuomioistuinviraston tilastoihin.

Viraston tärkein tehtävä on tuomioistuinten toimintaedellytyksistä huolehtiminen, toiminnan kehittäminen, suunnittelu ja tukeminen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut