Lapsi saattaa toimia tulkkina vanhemmilleen – Ilmiöön liittyy myös eettisiä ongelmia: "Tiedot eivät välttämättä ole ikätasolle sopivia"

Tuki: Lapsi saattaa olla tulkkina kaikissa mahdollisissa tilanteissa, sanoo urallaan lapsitulkki-ilmiöön törmännyt.

Tiina Örn

Vanhempi tai isovanhempi ei osaa suomea, ruotsia tai englantia. Alaikäinen lapsi tai lapsenlapsi toimii tulkkina lääkärissä ja muissa palveluissa asioitaessa.

Ilmiö on tuttu Auli Soiniolle. Ei hänen nykyisessä työssään Vantaan aikuisopiston koulutuspäällikkönä, mutta uran varrelta.

– Aiemmissa töissäni ilmiö on todellakin tullut tutuksi. Lapsi saattaa olla tulkkina kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Ilmiöön liittyy Soinion mielestä eettisiä ongelmia. Lapset joutuvat mahdollisesti käsittelemään tietoja, jotka eivät kuulu heille eivätkä ole heidän ikätasolleen sopivia.

– Onneksi nykyisin viranomaiset ovat jo hyvin selvillä tulkin käyttöön liittyvistä periaatteista ja virallisten tulkkien saatavuus on parantunut, Soinio sanoo.

Amerikkalainen yliopistotutkija jonotti kaksi päivää ulkona uusiakseen oleskelulupansa – turhaan: "Mitä järkeä on tuoda kansainvälisiä kykyjä tänne?"

Lapsitulkki-ilmiö on tuttu myös Helsingissä, vahvistaa Helsingin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Maarit Sulavuori.

– Meillä on ohjeistuksena, että lapsen ei ole soveliasta olla tulkkina ja tilaamme aina tulkin, kun tiedämme että sen tarve on. Joskus ei ole tietoa tulkin tarpeesta ja perheet itse tarjoavat lasta tulkiksi. Mutta tällöin asia otetaan puheeksi ja varataan uusi aika tulkin kanssa, Sulavuori kertoo.

Lapsia nähdään oleskelulupaa hakevien aikuisten asiointitukena muutaman kerran kuukaudessa.

Viranomaisen pitää tulkkaustilanteessa viestittää, että hän tarvitsee tulkkia.

– Kovin isosta ilmiöstä ei ole meillä kysymys, Maahanmuuttovirastossa vastuualueen johtajana työskentelevä Anna Lindström toteaa.

Ainutlaatuinen projekti alkoi Helsingissä – naiset opiskelevat ala-asteella lapset sylissään

Lapsella ei tule missään tilanteessa olla vastuuta aikuisen asioiden hoitamisesta, Lindström korostaa.

– Viranomaisena meidän vastuullamme on varmistaa, ettei lapsi joudu hankalaan asemaan. Maahanmuuttovirastossa pidetään huolta, että aikuisen mukana olevan lapsen mahdollinen rooli jää hyvin pieneksi.

– Lapsi voi kääntää vaikkapa ohjeen siitä, että peukalo tulee painaa tiettyyn kohtaa sormenjäljen saamiseksi.

Viranomaisen vastuuta korostaa myös Väestöliitossa monikulttuurisuuden asiantuntijana työskentelevä Anita Novitsky.

– Viranomaisen pitää tulkkaustilanteessa viestittää, että hän tarvitsee tulkkia, vaikka asiakas ei sellaista vaatisi. Viranomainen voi sanoa, että hän haluaa viestinsä menevät perille täydellisesti, myös ammattisanaston.

Novitsky toteaa, että läheistulkkia käytettäessä on olemassa vallan väärinkäytön riski.

Mitää tilastoja ei Novitskyn mukaan ole siitä, kuinka paljon lapset ja nuoret toimivat perheenjäsentensä epävirallisina asiointitulkkeina.

– Pääsääntöisesti viranomaiset osaavat vaatia ammattitulkkia.

Novitsky kuitenkin tietää lasten tulkkaavan esimerkiksi koulusta tulevia viestejä vanhemmilleen.

Priskalle puhutaan Lauttasaaressa jatkuvasti englantia – Alicea, 26, yritettiin lapsena laittaa maahanmuuttajien luokalle: "Sitä puskettiin läpi, kunnes suomalainen isäni tuli koululle"

Omaa kokemusta isovanhempien asiointiapuna ja -tulkkina toimimisesta on vantaalaisella 19-vuotiaalla Lucas Lumbergilla. Hän näkee auttamisen olleen opettavaa ja antoisaa. Lumbergilla ei ole kokemusta tilanteista, joissa olisi käsitelty arkaluonteisia asioita.

Lumbergin venäjää puhuvat isovanhemmat muuttivat Suomeen vuonna 2013. Ensimmäisen kerran Lumberg oli epävirallisena tulkkina isoisän silmälääkärikäynnillä.

– Olin yläkouluikäinen. Lääkäri katsoi ensin hetken, että onko tämä nuori saattaja, mutta käynnin lopussa totesi kaiken sujuneen hyvin kielimuurista huolimatta.

Lumberg ei ole kokenut tilanteita hankaliksi.

– Otan mielelläni vastuuta ja olen ottanut sitä myös näissä tilanteissa. Isovanhempani ovat sanoneet, että kokevat turvalliseksi minun tai vanhempieni mukanaolon.

Lumberg on syntynyt Suomessa ja myöntää, ettei hänen venäjän kielen taitonsa ole yhtä hyvä kuin isovanhempien.

– Saattaa olla, ettei ihan jokainen suomeksi kääntämäni sana vastaa täsmälleen venäjänkielistä sanaa. Vaarana voi olla rikkinäinen puhelin -ilmiö.

Lucas Lumberg toimi venäjää puhuvien isovanhempiensa epävirallisena tulkkina jo yläkouluikäisenä. Lumberg on kokenut tulkkaamisen antoisana.

Hätätilanteessa tulkkauksen hoitaa lähimpänä oleva kielitaitoinen. Niin kävi myös Lumbergille. Hän tulkkasi hätäkeskuspuhelun isoisän saatua sairauskohtauksen.

– Hätäkeskuksessa tilanne ymmärrettiin hyvin.

Kielitaidoton voi jäädä kotiin jopa 25 vuodeksi – Natalia Sidorova auttaa maahanmuuttajia työllistymään, ja yksi seikka nousee silloin yli muiden

Ongelmallisena Lumberg näkee sen, jos nuori joutuu olemaan huonossa kunnossa tai esimerkiksi saattohoidossa olevan läheisensä tulkkina tai apuna.

– Se olisi kuormittavaa nuorelle. Meidän perheen tilanne on ollut ongelmaton, koska isovanhempani ovat olleet omatoimisia.

Lumberg pohtii, ettei tulkkaus- ja asiointiapuna oleminen saa viedä nuorelta liikaa aikaa.

– Nuorella on koulu ja omat harrastukset.

USU: Maahanmuutto työllistää tuomioistuimia – yli puolet KHO:n jutuista koski ulkomaalaisasioita

Kuntaliiton selvitys: Vieraskielistä väestöä on 20 vuoden päästä yli tuplasti nykyiseen verrattuna

Jo satoja tehnyt Migrille koronahakemuksen – "Olemme myöntäneet tilapäisiä oleskelulupia, jotta oleskelu ei ole muuttunut laittomaksi"

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut