Lähes 2 600 rikosta jätettiin viime vuonna tutkimatta Helsingissä tai tutkinta keskeytettiin – nämä ovat rikostyypit, joissa helpoimmin pääsee pälkähästä

Esitutkinta saatetaan pienissä näpistyksissä lopettaa, jos tekijällä on vireillä muita, vakavampia rikoksia. Lotta Åberg

Sanna Jompero-Lahokoski

Helsingissä tehtiin viime vuonna 2 551 esitutkinnan rajoittamispäätöstä.

Rikosasiaa ei saatettu syyteharkintaan, vaan syyttäjä teki poliisin esityksestä päätöksen lopettaa jo aloitettu esitutkinta tai jättää esitutkinta kokonaan aloittamatta.

– Tyypillisimmin rajoittamispäätös kohdistuu rikosnimikkeisiin, joista käytännössä seuraa sakkorangaistus. Tällaisia ovat pääasiassa näpistykset, tietyt liikennerikokset sekä monien rikosten lievät tekomuodot. Pelkkä sakkorangaistus ei kuitenkaan itsessään ole peruste rajoittaa esitutkintaa, vaan tämän lisäksi tapaukseen tulee aina soveltua jokin laissa säädetty rajoittamisperuste, kertoo rikoskomisario Markku Silén Helsingin poliisista.

Muita lievempiä rikostyyppejä ovat muun muassa kunnianloukkaus ja vähäiset liikennerikokset.

Poliisin tutkinta-ajat pitenivät korona-aikana – poliisitarkastaja: "Kyllä tämä keskustelua aiheuttaa"

Yleisin peruste rajoittaa esitutkinta on niin sanottu konkurrenssiperuste. Tekijän kontolla on jo muita vakavampia rikoksia, eikä rangaistus vaikuttaisi juurikaan tekijän kokonaisrangaistukseen.

– Näpistyksellä ei useinkaan katsota olevan merkitystä tekijän kokonaisrangaistukseen, jos tekijällä on samaan aikaan vireillä jo törkeitä rikoksia tai mittava määrä vähäistä suurempia rikoksia, Silén sanoo.

Toiseksi yleisin rajoitusperuste on vähäisyysperuste.

– Teko katsotaan olevan lajissaan niin vähäinen, vaikka rikoksen tunnusmerkistö sinänsä asiassa täyttyisikin.

Näpistyksen osalta teko voidaan katsoa vähäiseksi, jos kyse on eurojen näpistyksestä, eikä näpistelijällä ole lainkaan vastaavaa rikoshistoriaa.

– Tämä riippuu kuitenkin myös teon muista olosuhteista, koska tuota vähäisyyttä peilataan nimenomaan teon haitallisuuteen ja epäillyn syyllisyyteen, Silén kertoo.

Mutta voiko rikos ylipäätään olla niin vähäpätöinen, että se jätetään tutkimatta?

– Itse en ajattele, että esitutkinnan rajoittaminen olisi poliisille väline jättää sellaisia asioita tutkimatta, jotka muutoin etenisivät tuomioistuimeen, Silén sanoo.

Rajoittamisperusteet ovat käytännössä olleet samat kuin syyttämättä jättämisen perusteet. Syyttäjä jättäisi lähtökohtaisesti syytteen nostamatta, mikäli tapaus tutkittaisiin.

Harri Lindberg on Etelä-Suomen syyttäjälaitoksen johtava aluesyyttäjä. Syyttäjälaitos

Esitutkinnan rajoittamispäätökset laskivat Helsingissä viime vuonna verrattuna edellisvuoteen. Viime vuonna rajoittamispäätöksiä tehtiin yli 30 prosenttia vähemmän. Vuonna 2019 niitä tehtiin yhteensä 3 763.

Yksi syy ilmiöön on Silénin mukaan pikatutkintaryhmän perustaminen.

– Esitutkinnan alkutoimia on siirretty enemmän kentälle. Kenttäpartiot suorittavat lisääntyvässä määrin esitutkintatoimia paikan päällä.

Nyt esitutkintaa tehdään kentällä jo varsin pitkälle. Esimerkiksi näpistelijää ja todistajaa kuullaan rikospaikalla. Aiemmin poliisi kävi paikalla toteamassa olosuhteet ja kirjasi rikosilmoituksen. Kuulustelut tehtiin myöhemmin poliisiasemalla.

Pikatutkintaryhmän perustaminen on vähentänyt esitutkinnan rajoittamispäätöksiä, koska esitutkinnan ollessa pitkällä rikosasian tullessa tutkintaan, ei rajoitusedellytyksiä tarkastella enää erikseen, vaan asia lähetetään syyteharkintaan.

Päätöksen esitutkinnan keskeyttämisestä tekee syyttäjä. Etelä-Suomen syyttäjälaitoksen johtava aluesyyttäjä Harri Lindberg toteaa, että vaikka poliisi pikatutkinta kentällä on hyvä asia, rajoittamispäätösten vähentyminen ei kuitenkaan sitä pelkästään ole. Syyttämättä jättämispäätökset ovat lisääntyneet.

– Entistä enemmän pikkujuttuja tulee valmiiksi tutkittuina syyttäjälle asti. Kaikkien etu olisi, että mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tällaiset tapaukset (syyttäjällä kaatuvat jutut) havaittaisiin.

"Lapset ryöstävät vaatteita toisensa päältä, ei tässä mitään uutta ole", sanoo poliisi rikosilmiöstä – Lauttasaaren puukkoryöstöstä epäilty 16-vuotias on "poliisin vanha tuttu"

Myös koronalla on ollut vaikutusta rajoittamispäätösten vähenemiseen. Aiemmin poliisilaitoksen tutkijat vierailivat syyttäjien puolella monta kertaa päivässä Pasilan poliisitalossa.

– Rajoittamispäätöksiä tehtiin silloin saman tien. Nyt etätyön aikaan face to face -tapaamisia ei juurikaan järjestetä Nyt pikkujututkin tutkitaan useammin loppuun asti ja lopputulos voi silti olla sama eli että syytettä ei nosteta, Lindberg jatkaa.

Juttua muokattu 22.4: Lisätty täsmennys rikoskomisario Markku Silénin sitaattiin, joka oli jäänyt pois jutusta.

Yle: Väärennettyjä koronatestitodistuksia kaupattu 70 eurolla – myyjän puhelinnumeroa jaetaan kaveripiirissä

Akava haluaa kriminalisoida maalittamisen – "Voi vaikuttaa tutkimusaiheiden valintaan"

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut