Noin 25 000 asukkaan Lauttasaari nostetaan usein esimerkiksi harvinaisesta alueesta Helsingissä, jossa ei ole kaupungin tuettua vuokra-asumista juuri lainkaan. Lauttasaaressa on ainoastaan yksi Hekan kohde ja siinä 44 asuntoa.
Yhden ison kaupunginosan jääminen jälkeen kohtuuhintaisen vuokra-asumisen määrissä on vastoin Helsingin omaa asumismuotojen sekoittamisen periaatetta, etenkin kun Vattuniemeen on viime vuosina rakennettu runsaasti lisää. Tähän on kuitenkin käytännön syy: maa on paljolti yksityisomistuksessa, jolloin kaupunki ei voi vaikuttaa asumisen hallintamuotoon.
Kaupunki sen sijaan omistaa Lohiapajanlahdella maata Lauttasaaren itäosassa venesataman tuntumassa. Alueelle on tulossa noin 500 uutta kerrostaloasuntoa, joista kaupungin omien uusien periaatteiden mukaan 30 prosenttia pitäisi olla kohtuuhintaista vuokra-asumista.
– Lohiapajanlahdessa on tosiaan vuonna 2018 lainvoimaistunut asemakaava, jossa on viisi asuinrakentamisen tonttia kaupungin omistamalla maalla. Tuon alueen esirakentaminen tonteiksi on kuitenkin erittäin kallista ja siksi tonttien rakentumiselle ei ole toistaiseksi aikataulua. Tontteja ei siis ole kaupungin tontinluovutuskäytännön mukaisesti varattu, eikä siten niille toteutettavan asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotoja määritetty, kertoo tilanteesta kaupunginkanslian suunnitteluinsinööri Timo Meuronen.
Apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) totesi Helsingin Uutisissa, vanhoilla alueilla pyritään vaikuttamaan siihen, että alueelle tulisi sitä hallintamuotoa, mitä siellä on vähemmän.
– Täydennysrakentamisen kautta vaikuttaminen on toki huomattavasti hitaampaa kuin se miten toimitaan uusien alueiden rakentamisessa
Helsinki pyrkii asuntojen hallintamuotoja sekoittamalla ehkäisemään alueiden eriytymistä.
Lauttasaaren kuntoportaiden käyttöönotto viivästyy – Syynä puuttuva osa