Koronaviruksen pitkäaikaisoireista kärsiville perustetaan poliklinikka – Hus: "Tarvetta toiminnalle selkeästi on"
Koronaviruksen pitkäaikaisoireista kärsiville suunnitellaan omaa poliklinikkaa. Husissa on tehty esiselvitystä ja asiasta periaatteellinen päätös.
Koronavirusepidemian vaikeammin runtelemista maista tiedetään, että noin viidesosalla koronavirusinfektion sairastaneista erilaiset oireet jatkuvat akuutin vaiheen jälkeen. Pitkäaikaisoireista kärsivät potilaat kuvaavat muun muassa uupumusta, hengenahdistusta, sydämentykytyksiä, rintakipua, lihaskipua, aivosumua, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
Pitkäaikaiskoronaan erikoistunutta terveysasemaa ehdotettu Helsinkiin – kaupunki ei lämpene idealle
Suomen koronavirustartunnoista suurin osa, 59 prosenttia, on todettu Husin alueella.
– Tarkkaa tietoa koronavirusinfektion pitkäaikaisista oireista kärsivien lukumäärästä alueellamme ei ole, mutta tarvetta tällaiselle toiminnalle selkeästi on, sanoo Husin tiedotteessa johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Poliklinikan toiminta pyritään käynnistämään mahdollisimman pian. Tarkka aikataulu selviää, kun toiminnalle on saatu tilat ja moniammatillinen henkilökunta. Suunnittelua jatketaan ja samalla muun muassa tarkentuvat poliklinikan toimintamallit ja lähetekriteerit. Poliklinikalla tapahtuvan vastaanottotoiminnan tueksi rakennetaan Terveyskylään digihoitopolku.
Poliklinikka toimii verkostomaisesti: potilaita lähettävät lääkärit voivat konsultoida poliklinikan asiantuntijoita ja he puolestaan voivat konsultoida tarvittaessa Husin muiden yksiköiden asiantuntijoita.
– Poliklinikan lääkäri tutkii potilaat huolellisesti ensimmäisellä käynnillä ja ohjelmoi tarvittavat diagnostiset tutkimukset, tarvittavat erikoislääkärien konsultaatiot sekä tekee yhdessä potilaan kanssa hoitosuunnitelman, kertoo tiedotteessa ylilääkäri Helena Liira, joka on ollut mukana työryhmässä laatimassa esiselvitystä poliklinikan toiminnasta.
Suunnitelmissa on kytkeä poliklinikan toimintaan vahvasti perustutkimusta Helsingin yliopistosta ja Husin kliinistä tutkimusta sekä myös verkostoitua kansainvälisesti tutkimuksen saralla.
–Kyseessä on uusi lääketieteellinen tila ja sen vuoksi tarvitaan laaja-alaista tutkimusta tiedon lisäämiseksi, sanoo Liira.
