Priskalle puhutaan Lauttasaaressa jatkuvasti englantia – Alicea, 26, yritettiin lapsena laittaa maahanmuuttajien luokalle: "Sitä puskettiin läpi, kunnes suomalainen isäni tuli koululle"

Ennakkoluulot: Priska oletti Lauttasaareen muuton vähentävän kyselyitä hänen juuristaan. Toisin kävi. Alice yritettiin laittaa suomi toisena kielenä -luokalle.

Alice Jäsken, Janina Ojalan ja Priska Niemi-Sampanin oletetaan usein olevan maahanmuuttajia. Median negatiivissävytteinen uutisointi maahanmuuttajista vaikuttaa siihen, että he kokevat painetta näyttäytyä vain positiivisessa valossa. - Näytän erilaiselta, joten jos mokaan, se muistetaan ja se saattaa vaikuttaa kaikkiin muihinkin, jotka näyttävät erilaiselta, Jäske kuvailee. Milena Raappana

Milena Raappana

Lauttasaaressa asuva Priska Niemi-Sampan, 26, oli ostoksilla kotinsa lähellä olevassa ruokakaupassa, kun kassajonossa toinen asiakas pyysi häntä englanniksi väistämään. Seuraavaksi postissa myyjä tervehti häntä englannin kielellä. Vastaavia tilanteita Niemi-Sampan kokee viikottain useita.

– Olen kotoisin pienemmältä paikkakunnalta. Monesti ihmiset ajattelevat, että siellä väestö on homogeenisempää. Kuitenkin täällä Helsingissä päivittäisellä tasolla tulee hetkiä, kun minulle puhutaan englantia, kysytään, mistä olen oikeasti kotoisin ja sanotaan minun puhuvan hyvin suomea. Oletetaan, että en olisi suomalainen, sanoo Niemi-Sampan, jonka äiti on suomalainen ja isä kotoisin Filippiineiltä.

Samanlaisia kokemuksia on myös hakaniemeläisellä Janina Ojalalla, 24, ja Kumpulassa asuvalla Alice Jäskellä, 26. Ojalalta, jonka äiti on suomalainen ja isä thaimaalainen, feissari kysyi, puhuuko hän suomea.

Vantaalla kasvaneelle Jäskelle on jäänyt mieleen se, kun opettaja halusi laittaa hänet suomi toisena kielenä -ryhmään.

– He olivat tavanneet vain äitini, joka on Taiwanista. Sitä puskettiin läpi niin kauan, kunnes valkoinen suomalainen isäni tuli koululle ja selitti, että kyllä Alice puhuu suomea pääasiassa, Jäske muistelee.

Niemi-Sampan, Ojala ja Jäske tutustuivat Helsingin yliopistossa. Nyt he jakavat kokemuksiaan ja tietoa kahden eri kulttuurin välissä elämisestä ja ulkonäön perusteella syntyvistä oletuksista Mixed Finns -tilillään Instagramissa.

Usein kolmikon saamat kommentit ovat viattomia ja kumpuavat uteliaisuudesta. Ojala kuitenkin huomauttaa, että niiden kautta ihmiset jatkuvasti kyseenalaistavat heidän identiteettiään.

– Kaikilla meillä on kokemus suomalaisuudesta, mutta saamme koko ajan muistutusta siitä, että emme kuulu joukkoon ulkonäön perusteella.

Ristiriita oman identiteetin ja muiden olettaman identiteetin välillä saa pohtimaan, saako itseään kutsua suomalaiseksi. Näin tuumaa Jäske, joka on tutkinut gradussaan kahden eri kulttuurin mixed race -identiteettiä.

– Minulla se on joskus mennyt ylikompensointiin. Olen halunnut todistaa olevani suomalainen. Minulle on ollut aina tärkeää, että saan äidinkielestä kympin enkä tee yhdyssanavirheitä tai tykkään käydä saunassa ja syödä riisipiirakoita. Tilimme seuraajilta on tullut kommentteja, että on tärkeää pukeutua Marimekkoon ja juoda maitoa, Jäske kuvailee.

Toisen kulttuurin ylikorostaminen johtaa kuitenkin helposti toisen häivyttämiseen.

Amerikkalainen yliopistotutkija jonotti kaksi päivää ulkona uusiakseen oleskelulupansa – turhaan: "Mitä järkeä on tuoda kansainvälisiä kykyjä tänne?"

Ojala ja Jäske ovat eläneet koko elämänsä pääkaupunkiseudulla. Kumpikin on todennut, että Helsingin sisällä on tiettyjä identiteettikuplia. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on vähän monikulttuurisista taustoista tai ”duunariperheestä” tulevia opiskelijoita. Toisin on Itä-Helsingissä.

– Opetan kiinaa Itäkeskuksen peruskoulussa. Se on todella moninainen ympäristö. Välillä olen ajatellut, että olisinpa itsekin saanut olla lapsuuden tällaisessa ympäristössä. Siellä eri taustaiset oppilaat jaetaan sekalaisesti luokkiin, kun taas meidän koulussamme kaikki maahanmuuttajataustaiset pistettiin yhdelle luokalle, Jäske sanoo.

Niemi-Sampan uskoi, että Lauttasaareen muutto tyrehdyttäisi ulkonäön perusteella tehtävät kommentit.

– Täällä asuu kuitenkin paljon korkeakoulutettuja ihmisiä. Oletin, että he olisivat hieman tiedostavampia. Kokemukseni mukaan se ei kuitenkaan mene niin.

Ilmasto- ja pakolaisasenteet kulkevat käsi kädessä – Tutkija: "Liikaa vastustajaan keskittyviä kuntavaaliehdokkaita ainakin itse välttäisin"

Ainutlaatuinen projekti alkoi Helsingissä – naiset opiskelevat ala-asteella lapset sylissään

"Olemme todella pahoillamme tapahtuneesta" – turvapaikanhakijaa syrjittiin työhönotossa

Kytästä tuli fobba ja bomberit flexaa – stadin slangi ammentaa Itä-Helsingistä ja voi hyvin

Nuorten kuuntelija ja vanhuksia auttanut vihannesmyyjä palkittiin Helsinki-mitalilla

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut