Sompasaari oli aikoinaan kallioinen saari, joka toimi helsinkiläisten huviretkien kohteena. Saaressa sijaitsi näköalatorni, jonne matka taittui pienillä höyryaluksilla. Sompasaaren puuhuviloissa asui 1900-luvun alussa vajaat 30 vakinaista asukasta.
Osuusliike Elannon omistukseen saari siirtyi 1920-luvulla. Elanto piti saaressa muun muassa lasten kesäsiirtolaa.
– Ranta-alueilla ja saarissa asui vielä sata vuotta sitten lähinnä köyhiä ihmisiä. Ne olivat luontoparatiiseja, joissa virkistäydyttiin. Paratiiseilla oli kuitenkin varjonsa, niillä harjoitettiin yllättävänkin laajamittaista teollista toimintaa, mikä ei ollut suinkaan vaaratonta ympäristölle, saati ihmisille, kertoo tutkija Sallamaria Tikkanen kaupungin Uuttahelsinkiä-sivustolla.
Tikkanen on perehtynyt Helsingin kadonneiden saarten historiaan.
Sompasaaren kasvirikkautta kartutti omalta osaltaan kauppaneuvoksen jo 1840-luvulla perustama puutarha, jossa hyödynnettiin kaukomailta saapuneiden laivojen kasvitarjontaa.
Satama väritti Sörnäisten kaupunginosan arkea satama 145 vuoden ajan. 1950-luvun lopulla Sompasaari louhittiin tasaiseksi ja yhdistettiin mantereeseen, kun Sörnäisten satamaa laajennettiin merelle päin. Myöhemmin satamaan yhdistettiin myös Nihti. Pohjoisessa täyttömaan alle jäivät lopulta Kyläsaari sekä Pieni ja Iso Verkkosaari.
Sörnäisten satamaa laajennettiin voimakkaasti 1960-luvulla ja sitä kehitettiin lautta- ja konttisatamaksi. Myös ensimmäiset matkustaja-autolautat liikennöivät Sörnäisten satamasta. 1970-luvulla jatkettiin sataman rakennustöitä lähinnä Sompasaaressa. Sörnäisten satama oli Vuosaaren sataman avaamiseen asti Helsingin roro-satama ja Suomen hedelmä- ja vihannestuonnin keskus.
Sataman lakkauttamisen jälkeen alueelle on rakennettu tiivis ja merellinen Kalasataman asuntoalue. Se valmistuu kokonaisuudessaan 2030-luvulla, alue levittäytyy Kulosaaren sillan molemmin puolin ja on kooltaan 175 hehtaaria.
Helsingin Uutiset kertoi uusien sompasaarelaisten mietteistä viime kuussa. Nihdin esirakentaminen alkaa kesällä.
