SOK:n pääjohtaja: Peli ruokakaupassa voitetaan tai hävitään edelleen kivijalassa

Hannu Krook aloitti SOK:n pääjohtajana vuoden 2021 alusta. Johanna Erjonsalo
Karri Kannala

Karri Kannala

S-ryhmä jäi pari vuotta sitten takamatkalle, kun K-ryhmä alkoi rynnistää ruoan verkkokaupassa. Takamatka sattui S-ryhmän kannalta harmittavaan saumaan, sillä koronapandemian vuoksi ruoan verkkokaupan kasvu otti Suomessakin ison loikan eteenpäin. Toisaalta se myös pakotti S-ryhmän vauhdittamaan omaa digiloikkaansa.

– Nyt työn alla on kaksi isoa asiaa: alustan modernisointi ja jakelupisteiden määrän merkittävä lisääminen. Nykyinen inframme ei riitä vastaamaan kysyntään, SOK:n pääjohtaja Hannu Krook sanoo.

Kovasta kasvusta huolimatta verkkokaupan osuus S-ryhmän päivittäistavaramyynnistä on edelleen alle kolme prosenttia, eikä se koko Suomessakaan ole juuri korkeampi. Krook hahmottelee tavoitteeksi viiden prosentin rajaa.

– Lontoossa on paljon ihmisiä pienellä alueella ja asiointi on hankalaa. Eikä sielläkään vielä ole kymmenen prosentin raja mennyt rikki. Suomi on harvaan asuttu maa, mutta jos osuus nousee viiteen prosenttiin, niin se tarkoittaa miljardin kokoluokkaa. Se on jo merkittävä markkina.

– Viime vuonnakin meillä S-ryhmässä vielä yli 97 prosenttia ruokaostoksista tehtiin myymälöissä – eli edelleen peli voitetaan tai hävitään kivijalassa.

Mitkä ovat ruoan verkkokaupan seuraavat kehitysaskeleet?

– Keräilykeskukset, koska myymäläkeräily ei ole tehokas prosessi. Vaiheita, joissa ihminen koskee tuotteisiin, täytyy vähentää. Tullee paikallisia ja alueellisia keräilykeskuksia, mutta pääkaupunkiseudulla niille on vaikea löytää tontteja.

Uskotko, että ruoan verkkokauppa tulee vahvasti osaksi ihmisten arkea koko Suomessa, vai jääkö buumi kasvukeskuksiin?

– Onko verkkokauppa ratkaisu ikääntyvien ihmisten ruokatarpeisiin? Jos on, niin kysyntä kasvanee myös kasvukeskusten ulkopuolella esimerkiksi kotiinkuljetusten kautta. Mutta ei merkittävästi ainakaan ihan lähitulevaisuudessa.

S-ryhmä, K-ryhmä ja Lidl saavat tämän vuoden lopulla myös uuden kilpailijan, kun norjalainen Oda avaa ruoan verkkokauppansa Suomessa.

– Kilpailu tekee aina hyvää markkinalle kuin markkinalle. Terävöittää olemassa olevien toimijoiden toimintaa ja lisää kehityspanoksia. Asiakaskokemukseen pitää panostaa, sillä voitetaan asiakkaat. Vaadehan on, että perinteiset kaupan alan yritykset siirtyvät enemmän teknologiayritysten suuntaan. Miten hallitaan tietovirtoja ja jalostetaan niitä, on tulevaisuuden avainkysymys, Krook näkee.

Pääkaupunkiseudun painoarvo myös päivittäistavarakaupassa on Suomessa valtava. Eikä se Krookin mukaan muutu.

– Koronan jälkeen painopiste muuttunee vähintään pienen napsun Helsingin keskustasta ulospäin, mahdollisesti suuremmankin. Toki sosiaalista painetta myös kohtaamisille on. Vaikka painopiste Uudenmaan sisällä voi muuttua, niin tuskin tämä urbanisoitumisen megatrendiä muuttaa.

Krook on asunut pitkään Nurmijärvellä. Hän on itse elänyt mukana Nurmijärven ja Uudenmaan kasvussa.

– Muutin kolmen vanhana Nurmijärvelle. Lukioaikana kirkonkylältä tunsin vielä "kaikki" ulkonäöltä, nyt en enää, kun väkeä on niin paljon enemmän. Teollisuutta on lähtenyt pois ja palveluita tullut tilalle. Haaste toki on siinä, että pääkaupunkiseudun palvelut ovat niin lähellä, että paikallisen erikoiskaupan rooli on haastava.

Uusien asuinalueiden myötä Krook uskoo päivittäistavarakaupan myymäläverkoston kasvavan pääkaupunkiseudulla entisestään. Myös työllistävä vaikutus on merkittävä.

– Uusien asuinalueiden myötä tulee uutta kysyntää ja siksi tarve avata uusia toimipaikkoja. Iso kysymys on toki se, että miten paljon verkkokauppa kasvaa ja ottaa myymälöiden roolia pääkaupunkiseudulla. Tälläkin hetkellä S-ryhmässä ruoan verkkokaupan osuus myynnistä on pääkaupunkiseudulla noin kolme kertaa suurempi kuin muualla Suomessa.

Kuinka paljon uusia yksiköitä uskot avattavan pääkaupunkiseudulle seuraavien kymmenen vuoden aikana?

– Ainakin ruokakaupan puolella useita kymmeniä yksiköitä. Kauppakeskukset ovatkin sitten toinen kysymys.

Koska Porvooseen saadaan Prisma?

– Jaa a. Itse sitä kahdeksan vuotta kovasti suunnittelin, mutta mistä löytää kaupungin keskustan liepeiltä tontin, jonne saa Prisma-kokoluokan yksikön? Tosin samaan hengenvetoon täytyy todeta, että Näsin S-market on edelleen selvästi Suomen suurin S-market.

Uusimaa on saanut koronasta Suomen kovimman iskun. Onko Uudenmaan iskun rajuutta mielestäsi valtakunnan tasolla ymmärretty riittävästi, esimerkiksi hallituksen toimesta?

– Varmasti koronavuoden suurin kärsijä on ollut Helsingin ydinkeskusta. Toki korona yleensäkin on keskustojen haaste. Tähän on löydettävä ratkaisu jatkossa – palveluiden on oltava monipuoliset, jotta ihmiset saapuvat keskustaan asioimaan. Helsinginkin keskustaan pitää pystyä tulemaan jatkosakin muillakin kuin julkisilla kulkuvälineillä.

Krook haluaa myös välittää matkailu- ja ravintola-alan kautta terveiset maan hallitukselle.

– Valtion tulisi tarkoin miettiä, että onko meillä jatkossakin iso ja työllistävä mara-toimiala. Sen elvyttäminen on pitkä ja kivinen tie.

– Alkuun kaikki lähtee kotimaisesta kysynnästä. Helsinginkin täytyy tehdä kovasti töitä, jotta myös kotimaan matkailijoita saadaan lisää jo tulevana kesänä.

Ulkomaalaisten vieraiden suhteen toipuminen kestää pidempään.

– Toivottavasti Eurooppaan saadaan yhtenäiset rokotepassit, jotka mahdollistavat myös liikkumista. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä, väheneekö liikematkustaminen, kun on huomattu etätapaamistenkin riittävän? Vai voittaako se yritys, joka on läsnä? Jos jälkimmäinen, niin voi palautuminen on nopeampaa.

Suomalaiset tuntevat S-ryhmän erityisesti ruokakauppiaana, mutta alueosuuskauppojen toimialavalikoima on laaja. Osa myy myös autoja, harjoittaa hotelliliiketoimintaa tai toimii rautakauppiaana. Kesko on kertonut hakevansa kasvua rautakauppaansa Ruotsista. Mikä on S-ryhmän visio muun kuin päivittäistavarakaupan osalta?

– Meillä on tällä hetkellä visiotyö käynnissä, joten valmista vastausta ei vielä ole. Mutta jos katsoo esimerkiksi käyttötavarakaupan kasvua, niin S-ryhmällä on siinä Suomessakin vielä iso kasvupotentiaali.

– Verkkokaupan ja myymälän toimiva yhdistäminen on avainkysymys. Uskon vahvasti oikealla asiakasdatalla kohdennettavaan viestintään, Krook pohtii.

Toimialat vaihtelevat myös osuuskaupoittain, uskotko, että näin on myös tulevaisuudessa vai ajetaanko toimintaa enemmän samaan muottiin?

– Varmaan on jatkossakin osuuskauppoja, joilla on eri toimialoja kuin toisilla. Mutta uskon siihen, että kun saamme vahvan ja uskottavan vision, niin sen kautta osuuskauppojen on helppo sitoutua yhteisiin painopistealueisiin – se taas näyttää, mihin kaikkien osuuskauppojen kannattaa panostaa.

Mikä mies?

Hannu Krook, SOK:n pääjohtaja vuoden 2021 alusta.

Siirtyi tehtävään Osuuskauppa Varuboden-Oslan toimitusjohtajan tehtävästä.

Asuu Nurmijärvellä.

Harrastaa muun muassa golfia – jäsenenä Kytäjällä. "Siellä hyvät kentät, joiden kuntoonkin on alettu taas panostaa, kuten pitääkin."

Viihtyy maila kädessä myös jäällä. "Suosikkijoukkueen nimeäminen on haastavaa, kun pitäisi olla kallellaan moneen suuntaan – mennään siksi NHL:ään. Ja kun itse pelaan puolustajana, niin nyt olen seurannut tarkasti Miro Heiskasta.

Lempiruoka sushi. Koska suomalaiset kyllästyvät sushiin, vai kyllästyvätkö? Koska markkina on täynnä? "Jos lähtee siitä, että kun tein Hondan kanssa yhteistyötä ja Japani tuli tutuksi, niin ainakin siihen määrään on vielä matkaa, eikä siihen kyllästy. Varmaan joku rekyyli jossain vaiheessa tulee, mutta kyllä kevyelle, terveelliselle sushille on kasvava kysyntä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut