Energia: Kehä III:n alle aiotaan louhia valtava lämpöenergian varasto.
Kehä III:n alle suunnitellaan lämpöenergian kausivarastoa maan uumeniin.
Vantaan Energian kuumavesivarasto mahdollistaa lämpöenergian säilömisen kesäkaudella ja hyödyntämisen talvella, kun kulutus on suurimmillaan.
Maan alle rakennettaviin säiliöihin on tarkoitus varastoida miljoona kuutiota yli sata-asteista vettä. Hanke on kooltaan vielä suurempi kuin Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin tuleva Helenin lämpövarasto, joka saatiin tämän vuoden alkupuolella täytettyä vesijohtovedellä (HU 11.3). Mustikkamaalla on menossa nyt veden lämmitys.
Kehän alle varastoitavan vesimassaan varastoidun lämpöenergian määrä vastaa Tuusulan kokoisen kaupungin vuotuista lämmöntarvetta, kertoo toimitusjohtaja Jukka Toivonen Vantaan Energialta.
Varastoinnilla yhtiö saa korvattua lähes kokonaan maakaasun käytön talvella.
Varastoa suunnitellaan Kuninkaalan Kuusikonmäen ja Kehä III:n alle. Kalkkikallion luonnonsuojelualueen alapuolelle kaivuut eivät ulotu.
Alustavan suunnitelman mukaan maan alle rakennetaan neljä varastosäiliötä. Säiliöt ovat 18 metriä leveitä, 35 metriä korkeita ja noin 370 metriä pitkiä.
Säiliöiden katot ovat noin 60 metrin päässä Kehä III:n asvalttipinnasta.
– Kenenkään talon alle ei olla räjäyttämässä tunnelia, sanoo hankkeesta Vantaan Energialla vastaava Matias Siponen.
– Mitään maan päälle näkyviä vaikutuksia, kuten maanpinnan lämpenemistä tai maan poikkeuksellista kohoamista hanke ei aiheuta.
Kun varasto on valmis, ainoa maan päällä näkyvä merkki on väestönsuojan kulkuaukkoa muistuttava ajoluiska Untipakassa.
Rakennusvaihe sen sijaan on massiivinen. Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä hankkeesta on laadittava ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely).
Päätöksessä arvioidaan, että merkittävimmät rakentamisen aikaiset vaikutukset liittyvät maa- ja kiviainesten käsittelyyn ja kuljetukseen sekä näistä lähialueelle aiheutuviin melu-, tärinä- ja ilmanlaatuvaikutuksiin.
YVA-mennettelyn avulla selvitetään myös hankkeen vaikutus Keravanjoen veden laatuun ja joen pohjaan, sillä säiliöt on tarkoitus täyttää jokivedellä.
ELY-keskuksen päätöksessä todetaan, että louheen kuljetukset aiheuttavat merkittävän liikennelisäyksen Kehä III:n ja Vanhan Porvoontien liittymään.
Vantaan Energian alustavien arvioiden mukaan louhetta syntyisi noin 67 500 kuorma-autollista (vetoisuus 40 tonnia). Se tekisi noin 90 kuorma-autolastia joka arkipäivä kolmen ja puolen vuoden ajan.
Kuorma-autorallin määränpäitä voisivat olla kaupungin täyttömäki Petikossa tai Ruduksen vastaanottopisteet. Kiveä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi raitiolinjan rakentamisessa.
Kehä III:n liikennemääriin suhteutettuna kuljetusten ei arvioida tuovan merkittävää lisäliikennettä Kehä III:lle.
Vantaan Energia hakee hankkeelle ympäristölupaa. Mikäli hanke saa luvan, rakennustyöt voisivat alkaa syksyllä 2022, jolloin kausivarasto voisi valmistua syksyksi 2026.
