Kirkontornin huippu katosi kuin taikaiskusta Helsingissä – pelättiin sotakoneita opastavaksi maamerkiksi

Historia: Mikael Agricolan kirkon tornilla oli eriskummallinen ominaisuus.

Suntio Lauri Kananen kirkontornin piikkimäisen kärkiosan juurella. 30-metrisen piikin laskemiseen ja nostoon tarvittu laitteisto on poistettu jo aikaa sitten. Piikkiosan tukirakennelmien alapuolella tornissa on nähtävissä vielä niiden neliskanttisten isojen aukkojen paikat, joiden läpi piikki laskettiin. Jussi Vehkasalo
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Vuonna 1935 valmistuneessa Mikael Agricolan kirkossa on ollut todella harvinainen ominaisuus: kirkontornin ylimmäinen, piikkimäinen osa rakennettiin liikuteltavaksi. Noin 30-metrinen kärkiosa, josta käytetään myös nimitystä spiira, voitiin siis tarvittaessa laskea alas ja nostaa ylös.

Kun kiipeämme Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan aluesuntion Iina-Karita Hakalahden ja suntio Lauri Kanasen kanssa korkealle kirkontorniin, paljastuu konkreettisesti se, mistä jo aiemmin olimme puhuneet: piikin lasku ja nosto ei ole enää mahdollista, sillä operaatioon tarvittava laitteisto, tai koneisto, on jo aikaa sitten purettu pois.

Mikael Agricolan kirkko on Suomen korkein kirkko. Piikkiosa on 30-metrinen. Lars Sonckin suunnittelema kirkko edustaa pelkistettyä funktionalismia. Jussi Vehkasalo

Hakalahden omien ja eri lähteistä keräämien tietojen mukaan kirkontornin piikkimäinen kärkiosa laskettiin alas talvisodan sytyttyä vuonna 1939. Merenpinnan tasoon verrattuna yli sadan metrin korkeuteen kurottavaan kirkontornin piikkeineen arveltiin olevan hyvä suunnistuspiste vihollislentokoneiden lentäjille, joten se päätettiin laskea alas.

– Olen etsinyt tietoa päivämäärästä, jolloin piikki lopulta nostettiin takaisin ylös taljojen avulla, sillä sitä ei nostettu ylös heti sotien jälkeen, vaan vasta myöhemmin, Hakalahti kertoo.

Hän näyttää kopiota lehtileikkeestä Helsingin Sanomista. Leike on loppuvuodelta 1953 ja siinä kerrotaan, että tornin kärkiosa nostetaan takaisin ylös ja kirkko saa takaisin alkuperäiset piirteensä.

Vierailijat kyselevät paljon tornista.

Ainakin yhtenä syynä kärkiosan eli spiiran ylösnoston viivästymiseen oli se, että lentoestevaloja koskeneen lain valmistuminen oli myöhässä ja tuolloin edelleen säätämättä. Asiassa kävi Mikael Agricolan kirkon tornin osalta kuitenkin niin, että lentoestevaloja ei vaadittu tornin huippuun.

Aluesuntio Iina-Karita Hakalahti neliskanttisen, peitetyn aukon vierellä. Aukot tornin rakenteissa mahdollistivat piikkiosan laskemisen alas. Jussi Vehkasalo

Mikael Agricolan kirkon torni on yhä edelleen korkeimpia maamerkkejä Helsingin siluetissa. Johanneksen kirkon kaksoistornien kanssa se hallitsee eteläisen Helsingin ilmapiiriä suvereenilla tavalla.

– Kirkossa vierailijat kyselevät paljon tornista ja sen kärkiosan ominaisuudesta. Meillä on kirkossa nähtävillä kehystettynä vanha mustavalkoinen kuva, joka on peräisin ajalta, jolloin kärkiosa oli laskettu alas, Hakalahti sanoo.

Kirkossa on nähtävillä kuva, jossa kirkontornin kärkiosa eli spiira on laskettuna alas. Jussi Vehkasalo

Kirkontorniin nousu onnistui allekirjoittaneelle erikoisluvalla. Joskus kirkossa vierailijat kyselevät mahdollisuuksista nousta torniin, mutta torni ei ole avoinna yleisölle. Eikä sinne kipuamisesta paljon hyötyisikään, sillä ylhäällä ei ole näköalapaikkaa tai vastaavaa.

Torniin kiipeäminen alkaa kapeita kierreportaita pitkin. Alku on hankalampi osuus kuin seuraava osuus, jossa noustaan tornin sisäpintaa kiertäviä leveitä puisia portaita pitkin yhä ylöspäin.

Kun saavutaan kirkonkellojen tasalle, on tornin piikkiosan juurelle noustava vielä erillisiä, hieman tikapuumaisia portaita pitkin.

Seinistä kurkottavat pedot saivat huomiota Ullanlinnassa: Bastardeja suosittiin kirkoissa kahdesta syystä – "Niissä on piirteitä monista eläimistä"

74-metriä korkean kirkon petoaiheiset patsaat vaarassa pudota ihmisten päälle Helsingissä – "Voivat murentua"

Helsinkiin avataan uusi design-hotelli, erikoisin huone sijaitsee hulppeassa tornissa – taustalla suosiotaan kasvattava staycation-ilmiö

Olympiastadionin tornin maali rapisee jo rumasti: 337 miljoonaa maksaneen remontin räjäytykset jättivät näkyvät jäljet – tämän takia asialle ei tehdä mitään

Tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa käyttöön vapaaehtoinen vierailumaksu – Tähän summaan neuvosto päätyi

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut