Hevosia Helsingin keskustassa – Ludvig, Frederik ja Gunnar tekevät viisipäiväistä työviikkoa

Eläimet: Hevosilla on hevosen nälkä: päivässä voi mennä 15 kiloa heinää ja 60 litraa vettä.

Panimohevoset vankkureineen Espan puistossa viime kesän alussa. Hevosia on nykyään kolme, kaikki ovat rodultaan jyllanninhevosia. Jussi Vehkasalo
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Sinebrychoffin panimohevosten talleilla Bulevardin päässä on tätä nykyä kolme jyllanninhevosta: Ludvig ja Frederik, jotka ovat 10-vuotiaita ruunia sekä Gunnar, joka on 11-vuotias ruuna.

– Gunnarin kanssa aloitettiin työt melkein samaan aikaan eli nelisen vuotta sitten, ajuri Sami Lappalainen kertoo.

Hevoset kiertelevät Helsingissä promootiotarkoituksessa ympäri vuoden.

– Työviikko alkaa maanantaina kun hevoset tuodaan Lohjan Saukkolasta kaupunkiin talleille. Perjantaina hevoset viedään takaisin maalle.

Ajureita on nykyään kaksi vakituista eli Lappalainen ja panimohevosten historian ensimmäinen naisajuri Viola Kantola. Lisäksi on kaksi vara-ajuria.

– Kun meillä ajureilla on kesälomaa, ovat hevosetkin lomalla ja pääsevät laitumelle, Lappalainen jatkaa.

Kyllä niitä saa rapsutella.

Sami Lappalainen ja Gunnar sekä Viola Kantola ja Frederik tallin pihalla. Akifoto Oy

Panimohevosten vetämät vankkurit liikkuvat pääasiallisesti Helsingin keskustassa, joskus poiketaan hieman pitemmälle, kuten Vallilaan, Triplaan tai Munkkivuoreen.

– Liikumme ajoradalla, yritämme välttää ruuhka-aikoja, jotta emme haittaisi muuta liikennettä. Voimme liikkua myös ratikkakiskoilla, se on helppo keino pysyä poissa autoliikenteen tieltä. Kun kohtaamme ratikan väistämme sitä.

Promootioreissuja tehdään myös muualle Suomeen, silloin hevoset astelevat kuorma-autoon ja vankkurit lastataan kuorma-auton perään omalle trailerilleen.

– Koronan takia viime vuosi oli poikkeuksellinen, kävimme vain Jyväskylässä. Normaalivuonna on yli kymmenen keikkaa muualle Suomeen. Aikanaan panimohevoset viettivät Pori Jazzissa aikaa jopa viikon, panimohevoset ovat vierailleet myös esimerkiksi Ruisrockissa.

– Joskus teemme kuorma-autolla keikkoja myös Helsingin esikaupunkialueille sekä muualle pääkaupunkiseudulle, Lappalainen luettelee.

Muita hevosia ei Helsingin kaduilla yleensä vastaan tule.

– Tosi harvoin niitä näkee. Lähinnä poliisihevosia, jos esimerkiksi satumme jalkapallomatsin aikaan Stadionin suunnalle.

Panimohevoset ovat perinteisesti mukana myös joulukadun avauksessa sekä Lucia-kulkueessa. Kun hevoset pysähtyvät ohikulkijoiden ihailtavaksi ja ihmeteltäväksi, voi niitä lähestyä, moni ottaa kuvia.

– Kyllä niitä saa rapsutella. Kaupunkilaislapsille hevosen näkeminen voi olla valtava kokemus, he eivät hevosta välttämättä ole ennen nähneet.

Hevosilla on melkoinen ruokahalu: kuivaheinää menee noin 15 kilogramma päivässä, lisäksi maistuu väkirehu.

– Vettä voi mennä kesäisin 60 litraa vuorokaudessa. Kun olemme liikkeellä, meillä on heinää ja ämpärit mukana, Lappalainen sanoo.

Sinebrychoffilla on ollut Helsingin Hietalahdessa talli ja panimohevosia jo lähes 200 vuotta. Sotien jälkeen panimohevoset osallistuivat juomien jakeluun 1940-luvun lopulle asti, jolloin Sinebrychoff siirtyi kokonaan autokuljetuksiin. Kauramoottorit käynnistyivät uudelleen 1960-luvulla, kun Koff ja Siff tulivat taloon pr-osaston erikoistehtäviin.

Lumimyräkässä seisovasta helsinkiläisestä ponivanhuksesta nousi huoli – "Niiden luontainen elintapa on olla ulkona säästä riippumatta"

Juho Pajunen on kauppamies neljännessä polvessa – myy nyt bageleita ja käsityöoluita uutuusravintolassa Kampissa

"Noin 20 litraa on aika yleinen kertavalmistusmäärä" – oluen kotipanijoilla on hieman eri meininki kuin lamavuosien viiniveikoilla

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut