”Aikamoista”, sanoo tutkija – Koirista on tullut ihmisille yhä läheisempiä, mutta ihmisen edelle eläintä ei pitäisi nostaa

Eläimet: Lemmikeistä on tullut ihmiselle yhä läheisempiä.

Tutkija Heimo Langinvainio sanoo ymmärtävänsä koiran merkityksen ihmiselle. Yli ihmisarvon koiraa ei kuitenkaan pitäisi nostaa. Sylissä 14-vuotias Napoleon. Helena Langinvainio

Sanna Jompero-Lahokoski

Korona käynnisti vuosi sitten lemmikkieläinbuumin, jossa erityisesti koirien hankinta kasvatti entisestään suosiotaan.

Kumman pelastaisit tulipalosta, oman koiran vai vieraan lapsen? Hämmentävän moni vastasi koiran eräässä Facebookin keskustelupalstalla käydyssä vapaamuotoisessa kyselyssä, johon tuli satoja kommentteja.

Vaikka näin ei ehkä tositilanteessa tapahtuisikaan, ajatusmalli on pysähdyttävä ja kertoo siitä, miten suhtaudumme eläimiin – ja ihmisiin.

Teleoperaattori DNA:n teettämässä kyselyssä äskettäin lemmikki ohitti vastausprosentissa isovanhemmat, kun kysyttiin, ketkä kuuluvat perheeseen. Mistä on kyse?

Psykologi näkee lemmikkibuumissa myös hyviä puolia – Tämän vuoksi ihmisen suhde koiraan on usein erityisen tärkeä

Tutkija ja lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio pitää ilmiötä merkillisenä.

– Aikamoista. Koiraan voi kyllä muodostua syvä kiintymyssuhde ja koiran kuolema aiheuttaa suruajan. Mutta jos joku vakavissaan tuollaista valintaa ajattelee, ei elämänfilosofia ole ihan kohdallaan.

Langinvainio pitää erittäin ongelmallisena asetelmaa, jossa koiran arvo nostetaan yli ihmisarvon.

– Olisi sinänsä hyvä, jos tällainen keskustelu paljastaisi arvomuutoksia ja johtaisi ihmisarvokeskusteluun. Koira on uskollinen, eikä väitä vastaan, mutta elää todellisuutta aivan eri tasolla kuin ihminen.

Samaan aikaan tutkija sanoo ymmärtävänsä ilmiötä, sillä erityisesti korona-aika on supistanut ihmisten elinpiiriä ja lisännyt yksinäisyyden tunnetta. Isovanhempiakaan ei ole voinut tavata. Koira voi tuoda helpotusta yksinäisyyteen.

– Siinä mielessä koiran merkityksen alleviivaamista voi pitää positiivisenakin asiana, jos vain ihmisten suhteellisuudentaju säilyy. Tärkeää tietenkin on, että ihmisen elämänhalu ja elämänusko säilyvät.

Kennelliiton Tuula Laitinen tunnistaa korona-ajan koirabuumin, joka nähtiin myös 90-luvun laman aikaan. – Minulle koira on koira, Laitinen toteaa suhteestaan koiriinsa. Kuvassa Wanda (vas.) ja Madonna. Jonna Laitinen

Koirien suosio on näkynyt myös tilastoissa. Kennelliitossa rekisteröitymisten määrä lisääntyi viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.

Ilmiön on huomattu myös liitossa.

– Olemme olleet huolissamme ja muistuttaneet siitä, että koira täytyy ottaa harkiten. Myös muuttuvissa elämäntilanteissa siitä täytyy huolehtia. Koira voi olla kaveri seuraavat 15 vuotta, sanoo liiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Laitinen.

Jackrussellinterriereitä ja parsonrusselinterriereitä kasvattava Laitinen suhtautuu omiin koiriinsa maltilla.

– Minulle koira on koira. Se on eläin, joka täytyy kouluttaa ja sillä on tietyt säännöt. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koiraa ei rakasteta.

Laitinen uskoo, että syy lemmikkibuumiin on vapaa-ajan lisääntyminen.

– Sama ilmiö oli 1990-luvun laman aikaan. Nyt ollaan jälleen kotona, ei päästä mihinkään. Monilla on ehkä jo aikaisemmin kytenyt ajatus koiran ottamisesta. Nyt aika on ollut otollinen.

Stressitohtorinakin tunnettu, Diakonissalaitoksen stressiklinikan perustaja Heimo Langinvainio teki vuonna 2015 Kennelliitolle tutkimuksen liiton jäsenten suhtautumisesta koiriin. Kysely paljasti, miten valtavan suuri ja monialainen vaikutus koirilla on ihmisiin.

– Koiraan liittyy oppimisaspekti. Kun ihmiset hankkivat ensimmäisiä koiriaan, he tutustuvat elämän uuteen puoleen. Se on elämänpiirin avartumisen kokemus. Jotkut vievätkin sen erittäin pitkälle.

Koirat vaikuttavat myös laaja-alaisesti ihmisen emotionaaliseen puoleen, tunne-elämään.

– Puhutaan kiintymyssuhteista. Koirat vaikuttavat ihmisen tunnetalouteen, iloihin ja suruihin. Joillekin, erityisesti naisille, se merkitsee usein myös turvallisuuden tunteen lisääntymistä.

Koiralla on lenkkikaverina vaikutusta lisäksi fyysiseen terveyteen.

– Koiralliset ihmiset näyttivät mitatussa tutkimuksessa olevan hieman onnellisempaa porukkaa kuin väestö keskimäärin.

Kennelliiton sivuilla julkaistuun kyselyyn vastasi 9 019 ihmistä.

Koiran tarkka nenä löytää sen, mitä kukaan ei haluaisi kodistaan löytää – "Ennen vanhan talon tuoksu oli vain piirre, jota ei kummeksittu"

Koiriin liittyi myös kielteisiä ajatuksia ja kokemuksia. Ne saattoivat omistajien mukaan olla rasittavia, vaikeasti hallittavia, sairastua ja aiheuttaa paljon kuluja.

Langinvainion omaan perheeseen kuuluva, nyt jo 14-vuotias mäyräkoira Napoleon on tuonut olemassaolollaan paljon hyvää.

– Se on kivalla tavalla integroitunut meille ja koko perhekuntaan. Keskusteluihin elämästä ja henkisistä tarpeista Napoleon ei kuitenkaan osallistu, Langinvainio hymähtää.

– Kun lapset ja lapsenlapset pääsevät käymään, sekin tuottaa aina osaltaan positiivista läsnäoloa ja meininkiä, Langinvainio toteaa.

Koiranpentu käy kukkarolle – ensimmäisten elinvuosien kustannukset tuhansia euroja

Valkoposkihanhille löytyi puolustaja: ”Ei ole riesaa, upea lintu " – näin voit suojautua ulosteelta

Kaisa, 46, metsästää säännöllisesti Helsingissä – aseen lisäksi hyödyllinen väline on lehtipuhallin

Koirien kutsumaniminä on paljon ihmisnimiä: Alma, Helmi, Sulo, Hugo... – "labbis" niittää suosiota roturankkauksessa

Koronakoirat nuuskivat nyt kasvomaskeja rakennustyömaalla Helsingissä

Helsinkiläisen koirakauppiaan kotoa löytyi 26 salakuljetettua koiraa hirvittävässä kunnossa – Törkeä eläinsuojelurikos nyt käräjillä

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut