Pääkaupunkiseudulla työskentelevistä yhä useampi asuu eri paikkakunnalla kuin missä työpaikka sijaitsee.
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) julkaisema katsaus osoittaa työmatkapendelöinnin pääkaupunkiseudulle jatkavan kasvuaan. Tuoreimman työssäkäyntitilaston mukaan seudulla työskenteli vuoden 2019 alussa seudun ulkopuolella asuvia jo lähes 124 000, mikä vastaa yli puolta Tampereen väkiluvusta.
Työssäkäynnin tilastoa on tuotettu säännöllisesti vuodesta 1987. Tänä aikana pääkaupunkiseudulle työmatkapendelöivien määrä oli suurin vuoden 2018 lopussa. Edellisvuodesta määrä kasvoi 2,4 prosenttia eli noin 2 900 henkilön verran.
Samana aikana työpaikat ovat pääkaupunkiseudulla lisääntyneet 3,1 prosenttia eli seudulle syntyi noin 20 000 uutta työpaikkaa. Kasvua pääkaupunkiseudun väestössä on ollut 1,3 prosenttia eli noin 14 000 henkilön verran.
Työpaikkoja on siis syntynyt enemmän kuin pääkaupunkiseudun väestö on kasvanut muuttoliikkeen ja syntyvyyden perusteella. Uusilla työpaikoilla riittää kysyntää myös seudun ulkopuolella.
– Yleistäen voi sanoa, että sellaisena vuonna, kun pääkaupunkiseudulla syntyy uusia työpaikkoja runsaasti enemmän kuin seudun väestö kasvaa, lisääntyy lähtökohtaisesti myös seudulle pendelöivien määrä, toteaa projektitutkija Lassi Sarlos HSY:n tiedotteessa.
Eniten pendelöivät kehyskuntalaiset. HSY:n pendelöintikatsauksessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa, jonka mukaan pääkaupunkiseudulle pendelöivistä yli puolet eli 56 prosenttia asuu Helsingin seudun kehyskunnissa eli kymmenen Kuuma-kunnan alueella.
– Tilastot kertovat, kuinka monen ulkopaikkakuntalaisen työpaikka sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Luvut eivät kuitenkaan kerro sitä, kuinka usein työntekijä oikeasti matkustaa työpaikalleen, Sarlos muistuttaa.
HSY käyttää työssäkäyntitilaston lisäksi toisena lähtöaineistona Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta, joka perustuu kuukausittaisiin haastatteluihin.
Viime vuoden työvoimatutkimuksen perusteella työpaikkojen ja pendelöinnin kasvu pääkaupunkiseudulla on toistaiseksi tasaantumassa.
– Vuosi 2020 on ollut monella tavoin poikkeuksellinen ja tämä heijastuu myös työmatkapendelöintiin. Viimeaikainen kehitys viittaa siihen, että yhä useamman pendelöijän asuinkunta sijaitsee aina vaan kauempana pääkaupunkiseudun ulkopuolella. On kuitenkin liian varhaista sanoa, onko kyseessä pysyvä trendi vai ainoastaan poikkeuksellisen vuoden väliaikainen tilanne, Sarlos sanoo.
Asuinpaikan ja työpaikan välinen etäisyys määrittelee työntekoa yhä vähemmän niillä aloilla, joissa etätyö on mahdollista.
Työvoimatutkimuksen haastattelujen yhteydessä kerätään työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman työolobarometrin tietoja. Työolobarometrin vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan lähes puolet eli 48 prosenttia työllisistä työskenteli etänä vähintään satunnaisesti.