HSL: Valtiolta toivotaan kolmatta tukipakettia joukkoliikenteeseen. Matkustajamäärät eivät ole palautuneet toivotusti tänä vuonna.
HSL oli tämän vuoden budjetissaan varautunut siihen, että koronatilanteessa nähtäisiin käänne parempaan.
– Budjetti tehtiin varovaisuusperiaatetta noudattaen, eikä siinä oletettu matkustuksen palaavan normaaliin. Silti ajatus oli positiivisemmasta kehityksestä kuin nyt on nähty, kertoo HSL:n toimitusjohtajana helmikuussa aloittanut Mika Nykänen.
Lipputulot ja matkustajamäärät ovat kuitenkin edelleen alle budjetoidun ja elpyminen on lykkääntynyt. Maaliskuussa liikenne- ja viestintävirasto Traficom rajoitti sallittua matkustajamäärää liikennevälineissä puoleen, mikä pudotti matkustajamääriä entisestään. Traficomin rajoitus purettiin viime viikonloppuna.
HSL:n hallitus arvioi maaliskuun lopussa, että HSL:n lipputulot jäävät tänä vuonna 230 miljoonaan euroon, mikä on noin 150 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2019 lipputulot. Tälle vuodelle alkuperäinen arvio lipputuloista oli 255 miljoonaa.
Samaan aikaan HSL:n operointikustannukset ja palvelutaso ovat yhä liki vuoden 2019 tasossa, eli 515 miljoonassa.
Nykäsen mukaan matkustajamäärät ovat edelleen alle 50 prosentissa.
Nousukauden päätteeksi ajoimme suoraan seinään.
– Talouden osalta sakkaa nyt aika pahasti. Valtiolta toivomme vielä kolmatta tukipakettia pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen.
Nykänen kirjoitti äskettäin aiheesta myös Helsingin Uutisten Lukijan areenassa.
– Ajoimme koko HSL:n historian ajan kestäneen nousukauden päätteeksi suoraan seinään, ja toipuminen tulee joka tapauksessa kestämään pitkään, Nykänen kuvaili tilannetta (HU 21.4.).
HSL on saanut rahaa valtiolta viime vuonna, ja yksi lisätukipaketti on jo päätetty, mutta ei vielä jaettu.
Nykänen muistuttaa, että HSL on kuntayhtymä, eikä sitä ole tarkoitettu tuottamaan voittoa. Näin HSL ei kerää hyvinä aikoina suuria ylijäämiä, jolla voisi paikata heikompia vuosia.
Mikäli valtiolta ei lisätukea heru, vaihtoehdot ovat vähissä. HSL:n jäsenkuntien maksuosuutta on jo lisätty aiemmasta noin 50 prosentista yli 60 prosenttiin.
– Kunnat ja kaupungit ovat jo nyt tulleet reilusti vastaan, jotta yhteiskunnan pyörät pysyvät pyörimässä ja ihmiset pääsevät töihin, toteaa Nykänen.
Nykäsen mukaan, mikäli kuntasubventiota ei olisi, esimerkiksi AB-vyöhykkeen 30 vrk:n kausilippu maksaisi tuplat nykyisestä.
Koska kuntien maksama osuus on kutakuinkin tapissa, jäljelle jää lippujen hinnankorotus tai palvelun karsiminen esimerkiksi linjoja lakkauttamalla tai vuorovälejä harventamalla. Kumpikin voisi vähentää joukkoliikenteen suosiota.
– Lipunhintojen nostoa emme näe positiivisena, eikä sellaista ole tällä hetkellä suunnitteilla.
– Mutta jos valtiolta ei tulisi tukea, silloin tietysti on kaikkia asiat perattava läpi ja haettava tasapainoa hinnoittelun kuin palvelutarjonnan osalta, Nykänen muotoilee.
Hän arvelee, että voi kestää kauan, ennen kuin joukkoliikenteen matkustajamäärät palaavat normaalitasolle.
– Se ei välttämättä ole vuosi 2022 eikä edes 2023. Matkustus voi vähentyä pysyvästikin esimerkiksi etätöiden lisääntymisen vuoksi. Silloin pitää miettiä, kuinka järjestämme palvelut riittävän laajasti, mutta kuitenkin siten, ettei tuoteta sellaista palvelua, jota ei käytetä.
HSL tutkii parhaillaan eri tulevaisuuden skenaarioita seudun ihmisten liikkumisesta.
