Ville Vallgrenin veistämä Havis Amanda on kuulunut Helsingin vappuperinteisiin ainakin 1920-luvulta lähtien. Helsingin kaupunginmuseo pitää mahdollisena, että ensimmäisen kerran ylioppilaat lakittivat patsaan jo 1908 eli samana vuonna kun se paljastettiin yleisölle.
– Vuosia patsas lakitettiin luvatta. Vasta vuodesta 1951 siihen on ollut viranomaisten lupa. Vappuyönä tapahtuneesta lakittamisesta muodostui suosittu yleisötapahtuma. Järjestyshäiriöiden vuoksi tilaisuus siirrettiin alkuiltaan 1978 ja Manta on saanut siitä lähtien lakkinsa kutreilleen kello 18, minkä jälkeen ylioppilaat painavat oman lakkinsa päähänsä. Poikkeuksellisen virusepidemian ja kokoontumisrajoitusten vuoksi Mantan lakitus tapahtui 2020 virtuaalisesti, kaupunginmuseon sivulla kerrotaan.
Helsinki juhlii nyt etävappua toista vuotta peräkkäin.
Havis Amandan patsas lakitettiin etukäteen. Lakitusvuorossa oli Hanken Svenska handelshögskolanin ylioppilaskunta. Vapuksi Havis Amandan suojataan aitauksella.
Patsaan alastonta naista esittävä päähahmo symboloi merestä nousevaa Helsinkiä.
1906 valmistunut patsas valettiin merileijonineen Ranskassa ja kuljetettiin osissa laivalla Suomeen. Kaupunginmuseon mukaan teos herätti 1900-luvun alussa ristiriitaisia tunteita ja aiheutti yhden Suomen ensimmäisistä kulttuurikiistoista. Liian ranskalaisena ja keimailevana pidetyssä naishahmossa ei nähty ylevän Suomi-neidon piirteitä.
Lähteet: Helsingin kaupunginmuseo