Helsinki on tehnyt ensimmäistä kertaa tarkan hyötykustannuslaskelman pyöräilyhankkeelle, kaupunki kertoo tiedotteessa.
Arviointikohteena oli Hämeentien uudistus, joka osoittautui kannattavaksi myös eurooppalaisessa vertailussa. Laskelma tehtiin uudella Bikenomics-menetelmällä. Vastavaa laskennallista hyötykustannusanalyysia ei ole ennen tehty Suomessa.
Analyysin mukaan Hämeentien uudistuksessa rakennetut yksisuuntaiset pyörätiet ovat kaupungille kannattava investointi. Yhtä sijoitettua euroa kohden pyörätiet tuottavat kaupungille 3,6 euroa.
Suurin hyöty tulee terveysvaikutuksista. Pyöräily vähentää liikkumattomuudesta koituvia terveyshaittoja ja -kustannuksia. Etenkin vähän liikkuvat hyötyvät arkiliikunnan lisääntymisestä.
Toinen Hämeentien pyöräteistä syntyvä hyöty on matka-aikojen lyhentyminen. Pyöräliikenne, joukkoliikenne ja jalankulku vähentävät ruuhkia. Hämeentiestä tehty analyysi tukee aikaisempia tutkimustuloksia näiden kulkumuotojen kannattavuudesta rajatussa kaupunkitilassa.
Laskelman lähemmästä tarkastelusta ilmenee muun muassa, että Helsinki odottaa Hämeentien pyöräilijöiden määrän kasvavan 200:sta peräti 2 500 pyöräilijään päivässä. Autojen määrä vastaavasti puolittuu. Hämeentiestä remontoitiin joukkoliikennekatu.
Uusitulla Hämeentiellä pyöräilijät voivat kasvattaa keskinopeuttaan 14 kilometristä tunnissa 18 kilometriin tunnissa. Terveyshyötyjä syntyy laskelman mukaan esimerkiksi siitä, että entistä useampi ihminen valitsee nyt pyörän auton sijaan, mikä tuottaa positiivisia terveysvaikutuksia.
Hämeentien katuremontissa uusittiin myös raitiotiekiskot, julkisen liikenteen pysäkkijärjestelyt ja kadunalainen kunnallistekniikka. Hyötykustannusanalyysissa huomioitiin muun muassa katuremontin investointikustannukset ja ylläpitokulut pyöräliikenteen osalta, liikennemäärät kulkumuodoittain ennen remonttia ja sen jälkeen, siirtymät kulkumuodosta toiseen sekä eri kulkumuotojen liikkumisnopeudet ja matka-aikojen muutokset.
Hyödyt ja kustannukset jaoteltiin matka-aikamuutoksiin, ulkoisvaikutuksiin, kuten ruuhkiin ja terveysvaikutuksiin sekä taloudellisiin vaikutuksiin, kuten investointi- ja ylläpitokustannuksiin. Arvioinnissa käytettiin suunnittelun aikaisia kustannustietoja.
Mikäli katuremontin yhteydessä tehdyt maanalaisen kunnallistekniikan korjaamisen kustannukset huomioidaan, hankkeen hyötykustannussuhde on 1,8. Hanke on kannattava, jos luku on yli yhden.
Hyötykustannusanalyysi tehtiin osana EU-hanketta, jossa kehitetään kymmenen eurooppalaisen kaupungin pyöräliikennettä Kööpenhaminan, Amsterdamin ja Münchenin opeilla.
Hyötykustannuslaskelma herätti vilkasta keskustelua muun muassa kaupunkiympäristön toimialan Facebook-sivulla. Huomiota herätti esimerkiksi se, että kaupungin jakamassa kuvassa uusilla pyöräväylillä ei näytä olevan yhtään pyöräilijää.
Pyöräily on muutenkin ollut puheenaiheena viime päivinä, kun vihreiden kuntavaaliehdokas kritisoi Helsingin Uutisissa kaupungin mäkisyyttä ja liikennesuunnittelua. Hän arveli, että Helsingin pyöräilyolosuhteita voitaisiin parantaa aika pieninkin muutoksin, esimerkiksi madaltamalla tai korottamalla mäkiä maltillisesti. Uutinen on kerännyt HU:n Facebookissa satoja kommentteja laidasta laitaan.
