"Tiivistämistä ajavat pienet piirit" – arkkitehdin mielestä Helsingin kaupunkisuunnittelu on luisunut yhä enemmän rakennusyhtiöiden ja pääomasijoittajien käsiin

Sompasaari on yksi Helsingin uusista tiiviisti rakennetuista asuinalueista. Kuva maaliskuulta. Aapo Siippainen
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Helsingissä on vallalla tiivistämisvimma, jossa kaupunkiympäristön laatu on unohtunut, ja ollaan valmiita hävittämään arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja viheralueita. Tiivistämistä ajavat tietyt pienet piirit, ja sitä puolustellaan päästöjen vähentämisellä, vaikka korkean rakentamisen osalta käy päinvastoin. Näin sanoo arkkitehti ja tekniikan tohtori Harri Hautajärvi.

Maankäyttöpolitiikkaa ja kaupunkisuunnittelua on Hautajärven mukaan luovutettu Helsingissä viime vuosina yhä enemmän rakennusyhtiöille ja pääomasijoittajille.

– Asukkaiden tarpeet, kulttuuriympäristön arvot ja yhteinen etu jäävät toissijaisiksi, minkä voi nähdä etenkin viimeaikaisista ja tulevista suurista hankkeista. Sijoittajien tavoitteena ei ole tietenkään edistää yhteistä etua vaan liiketaloudellista voittoaan.

 Hankkeiden toteuttamiseen tarvitaan sijoittajia, mutta kaupunkisuunnittelu sen sijaan pitäisi Hautajärven mielestä palauttaa yhteistä etua edistäväksi asiaksi. Siihen näyttäisikin nyt löytyvän kaupunkilaisten tahtotilaa.

– Elielinaukion umpeen rakentaminen näyttää viimeistään avanneen kaupunkilaisten silmät, Hautajärvi huomauttaa.

"Jos Oodin vessoista tuli huumeluola, niin mitäköhän näiden tolppien alle muodostuu" – Murskapalaute arkkitehtien visioille: näin kaupunki kommentoi Helsingin ytimen suunnittelua

Asuntorakentamisessa sijoittajien valta-asema vain nostaa asumisen hintaa ja heikentää sen laatua.

Se olisi yksi hyvä malli Helsingin rakentamiselle.

– Mitä pienempiä yksiöitä rakennetaan, sitä suuremman vuokra- tai myyntituoton sijoittaja saa. Vuokrat voidaan ylihinnoitella, sillä niitä rahoitetaan Kelan myöntämillä asumistuilla, joihin kuluu valtavia summia. Verovarojen valuminen asuntosijoittajille ja ulkomaisille sijoitusyhtiöille kuvastaa asuntopolitiikan puutetta, Hautajärvi sanoo.

– On rakennettu paljon korkeita, runkosyvyydeltään paksuja kerrostaloja kuilumaisine, varjoisine sisäpihoineen ja pienine asuntoineen, joissa on ikkunat usein vastapäiseen seinään. On tehty jopa ikkunattomia makuuhuoneita. Näitä ratkaisuja perustellaan kohtuuhintaisten asuntojen tarpeella, mutta asumisen hinnoissa ei ole näkynyt muutosta alaspäin.

Kuva: Kalasataman ikkunaton makuuhuone sai professorin jyrähtämään: "Ylilyönti, rakentamisessa on kikkailtu"

– Arkkitehtien pitäisi nyt saada käyttää luovuuttaan ja kehittää uudenlaisia, parempia ratkaisuja Helsinkiin, ilman että rakennetaan liian massiivisesti ja korkeasti, Hautajärvi jatkaa.

Arkkitehti ja Harri Hautajärvi arvostelee Helsingin kaupunkisuunnittelua siitä, että valtaa on valunut rakennus- ja sijoitusyhtiöille laadun kärsiessä. Voiton maksimointi tuottaa esimerkiksi ikkunattomia makuuhuoneita, joista HU:kin on kertonut. Tuomas Uusheimo

Hautajärven mukaan esimerkiksi Pasilaan suunnitellut pilvenpiirtäjät muuttavat Helsingin merellisen kansallismaiseman kirkontorneineen lopullisesti. Pasilan korkein talo olisi yli 200-metrinen (HU 23.–24.1.).

Helsingin pilvenpiirtäjästä voi tulla yli 200 metrinen – arkkitehti Rainer Mahlamäki paljastaa, miksi tornien erikoinen ulkonäkö poikkeaa täydellisesti suurkaupungeista

– Haittoihin kuuluvat myös tornien langettamat pitkät varjot ja katutason tuulisuuden huomattava lisääntyminen, sanoo Hautajärvi, jonka mukaan tornimetsä aiheuttaa epäinhimillisen ympäristön katutasoon.

– Kaiken lisäksi korkea rakentaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, sillä tornien rakentamisen, ylläpidon, käytön ja korjaamisen kulut ja ilmastopäästöt ovat tavallista huomattavasti suuremmat.

Hietalahdenallas kaventuisi jopa kanavaksi – suunnitelmille kitkerää palautetta: "Ei kerrota selkokielellä, että esitetään Stockmannin kokoista taloa rannalle"

Hautajärvi pitää hyvinä ratkaisuina esimerkiksi Töölön isoja, avoimia kortteleita – joiden sisäpihoja tosin on aidattu alkuperäisen idean vastaisesti.

Myös Vallilan Apinalinnaksi kutsutusta suurkorttelista, jossa on Suomen ellei Pohjoismaiden suurin sisäpiha, voisi ottaa esimerkkiä.

– Se olisi yksi hyvä malli tulevan Helsingin rakentamiselle, toki tämän päivän arkkitehtuurilla. Mallia voitaisiin ottaa myös vanhoista puutarhakaupunginosista.

Lisäksi metropolialuetta tulisi kehittää kokonaisuutena, eikä yrittää ahtaa 250 000 uutta asukasta Helsingin rajojen sisään, kuten yleiskaavassa vuoteen 2050 mennessä on suunniteltu.

Pirkka-Pekka Petelius vastaa 3 neliön yksiössä asuvalle "Yölinjalla" – tämä hulvaton hupailu oli yli 20 vuotta aikaansa edellä

Yksiö 490 e/kk: Yli 100 uutta vuokra-asuntoa valmistui Helsinkiin – 3000 hakemusta

Jättikorttelin yhteispiha Helsingin kantakaupungissa on kuin linnan puisto – asukkaat kutsuvat sinne vieraitaan eväsretkelle

Arkkitehti Mona Schalin: Halutaanko määrää laadun kustannuksella – näin valtava olisi Elielinaukiolle kaavailtu uudisrakennus

Kävelysillan rakenteista paljastui yllätys SRV:n työmaalla: "Pehmeää tavaraa, ei pysy kasassa" – rakennusmiehet katosivat kuukausiksi

Elielinaukio kuumottaa sijoittajia – Helsingin ytimeen jopa Postitalon verran uutta rakentamista: "Ei ole tällä hetkellä arvonsa mukaisessa käytössä"

"Se on vastavoima ja se kasvaa" – Asukkaat heräsivät puolustamaan Helsingin metsiä ja taistelussa heitä auttaa mies, jonka mukaan kaupungin nykyinen kasvutahti on aivan liian kova

Helsingillä on pakkomielle kasvaa, sanoo pormestarikisaan lähtenyt Jussi Halla-aho – "Valtaosa muuttovoitosta tulee ulkomailta ja se edistää kaikkea kielteistä"

Kantakaupungissa on alue, jonne syntyy nyt harvinaisen paljon uudisasuntoja – "Halutaan vähän jotain muuta kuin perusarkkitehtuuria"

Hitas-järjestelmä lakkaa, kaupungin vuokra-asuntoja lisätään – Helsinki pyrkii tasaamaan alueiden eroja uudella asunto-ohjelmallaan

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut