Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä, varoittaa Suomen Pankki.
Asuntoluotonanto on vilkastunut viime vuoden kesästä lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa.
Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden.
Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut.
– Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen tiedotteessa.
Kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta.
– Kotitalouksien yhä lisääntynyt velkaantuminen ja uusien asuntolainojen ehtojen löystyminen kasvattavat uusien makrovakausvälineiden tarvetta. Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi, Nykänen tähdentää.
Hänen mukaansa uudet makrovakausvälineet tulisi kohdistaa sekä pankkien että muiden lainanantajien myöntämiin luottoihin.
Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien velasta on kasvanut edelleen ja ne voivat Nykäsen mukaan hämärtää asunnonostajien käsitystä asumisen kokonaismenoista. Toisin sanoen ne houkuttelevat ostamaan omaan velan- ja vastikkeenhoitokykyyn nähden kalliita asuntoja.
Suomen Pankki katsoo, että asuntojen hankintaan käytettäviä taloyhtiölainoja tulisi säännellä mahdollisimman samankaltaisesti kuin asuntolainoja.
Suurimpien taloyhtiölainojen myöntämistä hillitsisi niiden enimmäisosuuden ja enimmäispituuden rajoittaminen.
Koronasta huolimatta suomalaisten pankkien kannattavuus parani viime vuonna. Viime vuosien pankkisääntelyn uudistukset vahvistivat pankkien vakavaraisuutta kautta maailman.
– Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia, ja ne ovat pystyneet luotottamaan yrityksiä ja kotitalouksia koronapandemian aikana, Nykänen sanoo.
Suomessa toimivat pankit ovat alttiita Pohjoismaiden asuntomarkkinoiden riskeille. Pandemia rauhoitti Pohjoismaiden asuntomarkkinoita vain hetkellisesti. Asuntojen kallistuminen paisuttaa asuntomarkkinoiden epätasapainoja erityisesti Ruotsissa ja Norjassa.
Nykänen muistuttaa, että koronpandemian kaikkia vaikutuksia pankkeihin ja yrityksiin ei ole vielä nähty.