"Yksi kätilö lähti jopa rekkakuskiksi" – Kätilö Eeva Hiila kertoo rankasta työstä 2600 e/kk palkalla, kun sijaisia ei saa ottaa

Kätilöt: Uudenmaan kätilöyhdistyksen puheenjohtaja kertoo, mikä kätilöiden työolosuhteissa on pielessä.

Eeva Hiila on Uudenmaan kätilöyhdistyksen puheenjohtaja. Eeva Hiila

Sanna Jompero-Lahokoski

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) kätilöt ovat viime aikoina tehneet ulostuloja työoloistaan.

– Resurssit, eettinen stressi, palkkaus ja huono johtaminen, tiivistää Uudenmaan kätilöyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Hiila alan ongelmia.

Hiila työskentelee Espoon sairaalan synnytysosastolla, mutta oli työkierrossa Naistenklinikalla vuosina 2018–2019.

– Huono johtaminen on sitä, että resursseja ei ole eikä positiivista palautetta saa. Kannustetaan kouluttautumaan, mutta pääasiassa se tehdään omalla ajalla ja omalla rahalla. Erikoisosaaminen ei näy palkassa, Hiila toteaa ja antaa esimerkiksi psykoterapeutin koulutuksen, jonka osa synnytyspelkokätilöistä on käynyt.

– Myöskään palkka ei vastaa työn vaativuutta.

Kätilön pohjapalkka on noin 2 600 euroa. Työ on hektistä ja vaativaa. Kolmivuorotyö on kuluttavaa ja vaatii aikaa palautua.

Kamelin selkä katkeaa jossain vaiheessa.

– Ylityövuoroja tarjotaan resurssipulasta johtuen jatkuvasti. Potilasturvallisuus pitää hoitaa, mutta sijaisia ei saa palkata, Hiila sanoo.

Yhden työvuoron aikana Hiila kertoo pahimmillaan osallistuneensa kolmeen synnytykseen ja lisäksi avustaneensa muissa.

Alan kriisiytyminen on monen vuoden tulos. Jatkuva resurssipula synnytysosastoilla on saanut kymmenet kätilöt irtisanoutumaan.

– Ruutitynnyrin lanka on laitettu palamaan jo 3–4 vuotta sitten. On kokeneita kätilöitä, jotka ovat väsyneet ja lähteneet muihin töihin, ja ylin johto ei tee mitään, Hiila viittaa Husin johtoon.

Naistenklinikalle synnytykset lisääntyivät entisestään vuonna 2017, kun Kätilöopisto suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi.

Uudenmaan kätilöyhdistyksessä on 750 jäsentä ja lähes 200 kätilöopiskelijaa. Synnytysosastoja ovat Naistenklinikka, Jorvi, Hyvinkää ja Lohja.

Kätilöitä on muun muassa siirtynyt yksityiselle puolelle, esimiestehtäviin ja it-puolelle Apottiin sekä Husin tietohallintoon.

– Yhdessä tapauksessa tiedän kätilön siirtyneen rekkakuskiksi. Ymmärrän, että ihmiset lähtevät. En tiedä mitään muuta ammattiryhmää, jolla on näin järjettömän suuri paineensietokyky.

Kätilöiden koulutus kestää neljä ja puoli vuotta.

– Kukaan ei käy tätä koulutusta lopettaakseen, mutta kyllä kamelin selkä katkeaa jossain vaiheessa. Se, että haluamme hoitaa naisia ja lapsia niin hyvin kuin mahdollista, niin siitä rangaistaan, Hiila kokee.

Kätilöiden julkisilla ulostuloilla on Hiilan mukaan ollut jo vaikutuksia.

– Jo nyt on tullut muutos ja tunne, että meitä kuunnellaan. Ainakin oman erikoisalamme johdossa. Tähän asti viesti on ollut se, että asioille ei voi tehdä mitään. Näin vaan on.

Entä miten kätilöt saataisiin pysymään työssään?

– Riittävät resurssit ja palkka. Se on hyvin yksinkertaista. Riittävillä resursseilla mahdollistetaan työn ja vapaa-ajan yhdistäminen ja se että ehtii palautua työstään.

Kätilöiden asialla

Eeva Hiila

Toiminut kätilönä 16 vuotta.

Uudenmaan kätilöyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2020.

Harrastaa scifi-elokuvia pojan, 11, kanssa sekä lukemista ja lenkkeilyä.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut