Kotihoito: Työntekijöistä jälleen pulaa.
Herttoniemenrannassa asuva Pirjo Mäkelä, 78, vietti viime syksynä neljä kuukautta pääsemättä käytännössä kertaakaan ulos.
– Lopulta tiedustelin kotihoidosta, onko sellaista mahdollisuutta edes olemassa, Mäkelä sanoo.
Mäkelä kertoo, että hän on epävarma lähtemään ulos omin voimin. Hänellä ei ole myöskään sellaisia läheisiä, jotka pääsisivät viemään häntä kodin ulkopuolelle.
– Toisinaan saan apua entisiltä työtovereilta.
Joulukuussa Mäkelän toive tuotti tulosta. Kotiavustaja Paavo Raittila on käynyt hänen kanssaan ulkona kerran viikossa.
– Olemme ulkona noin tunnin. Kävelemme esimerkiksi rannalla, Mäkelä kertoo tyytyväisenä.
Toisinaan saan apua entisiltä työtovereilta.
Vappuaattona Mäkelä ja Raittila kävelivät Herttoniemenrannan uimalaiturille.
– Siitä on yli puolitoista vuotta aikaa kun pääsin viimeksi tästä uimaan. Pidän erityisesti avantouinnista. Toivottavasti pääsisin vielä ainakin kerran uimaan, rollaattorin kanssa liikkuva Pirjo Mäkelä sanoo.
Pirjo Mäkelä sairastaa syöpää, jonka lisäksi korona-ajan kotona oleilu on heikentänyt hänen kuntoaan.
– Jaloista on lähtenyt voimaa. Olen saanut jumppaohjeita, mutta ei niitä tule yksin tehtyä.
Pirjo Mäkelä uskoo, että fyysinen kunto nousee sitä mukaa, kun rajoitukset poistuvat ja hän pääsee helpommin ulos.
– Tykkään kiertää muun muassa taidenäyttelyissä ja museoissa. Eiköhän niiden aika vielä tule.
Joka viides vanhuspalvelujen asiakas on kertonut, ettei ole päässyt liikkumaan ulos lainkaan korona-aikaan, selvisi THL:n valtakunnallisesta kyselystä maaliskuussa.
– Meillä ei ole tästä tarkkoja tilastoja, mutta tilanne on oletettavasti Helsingin osalta sama. Kotihoidossa on ihmisiä, jotka eivät ole päässeet ulos. Tästä on tullut kuitenkin vain yksittäisiä palautteita, sanoo palvelualueen johtaja Soili Partanen.
Partanen sanoo, että kotihoidon ensisijaisena tehtävänä on turvata asiakkaan hoito.
– Omaiset ja läheiset ottavat ulkoilusta vastuuta ja haluan tässäkin kiittää heitä siitä. Nyt keväällä ihmiset käyvät enemmän ulkona kun on valoisaa eikä ole liukasta. Kotihoidossa on tavoitteena, että jokaiselle tehdään liikkumissopimus.
– Koronan alkuvaiheessa varovaisuus vähensi ulkoilun määrä, vaikka se ei ollut missään vaiheessa kiellettyä.
Kotiavustaja Paavo Raittila sanoo, että hän ulkoilee päivittäin noin neljän kotihoidon asiakkaan kanssa. Yleensä aikaa on noin tunti.
– Ulkoilen aina asiakkaan tarpeiden mukaan ja pyrin siihen, että meillä ei koskaan ole kiire. Suurin osa haluaa ulkoilla 60–90 minuuttia. Jos asiakas on todella heikossa kunnossa, lenkki voi kestää vartin. Vastaavasti pisin viikoittainen lenkki on kaksi tuntia.
Ulkoilun lisäksi Raittila on myös kauppa-apuna tai hän saattaa kotihoidon asiakkaan esimerkiksi lääkäriin.
– Toisinaan myös siivoan ja pesen pyykkiä, Raittila kertoo.
Kotihoito on saanut jännittää useana keväänä kesäsijaisten riittävyyttä. Tällä hetkellä tilanne näyttää huonommalta kuin vuosi sitten.
– Kesäsijaistilanne ei ole vielä hyvä. Mutta viime vuonnakin toukokuussa tapahtui vielä paljon. Jos koronatilanne paranee, resursseja vapautuu lisää, sanoo palvelualueen johtaja Soili Partanen.
Partanen vakuuttaa, etteivät rekrytointiongelmat näy asiakkaille.
– Meidän täytyy taata palvelut.
Kotihoidon työntekijöistä koronarokotteen on saanut noin puolet.
– Tähän tilanteeseen emme tyydy. Yritämme tehdä rokotteen ottamisen mahdollisimman helpoksi. Pieni osa työntekijöistä ei välttämättä halua ottaa rokotetta, Partanen sanoo.
Kotihoidon asiakas makasi viikkoja kuolleena Helsingissä – juttu siirtyy syyttäjälle
Helsingin kotihoitoa arvioitiin, tämä oli arvosana asiakkailta