"Sehän on älyttömän hyvä bisnes": Mainostettiinko sinullekin houkuttelevan kuuloista verkkokurssia? – Lääkäri sanoo suorat sanat siitä, mitä tapahtuu kun netistä luetaan "diipadaapaa"

Huuhaata ajavat vihjaavat mielellään lääkärien "korruptoituneisuuteen". Juhani Knuutin mukaan 98 prosenttia Suomen lääkäreistä ei hyödy esimerkiksi lääketeollisuudesta yhtään mitään. Professoriliitto
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Verkkokurssi lupaa parantaa sairautesi oireet – jopa heikon näkökyvyn, miltä kuulostaa?

Huuhaata vastaan kuusi vuotta taistellut lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti ei näe ilmiön olevan merkittävässä kasvussa.

– Vaikutelma huuhaan lisääntymisestä tulee siitä, että sitä jakaa aika äänekäs joukko somessa.

Netissä on tarjolla erilaisia valmennuksia laidasta laitaan alkaen kunto- ja ravitsemusvalmennuksesta aina laajempiin koko elämäntavan kattaviin, ja jopa menestystä ja rahantuloa lupaaviin valmennuksiin. Digitaalisuus takaa kassavirran.

– Sehän on älyttömän hyvä bisnes. Jos myy 100 euron nettikurssia, joka sisältää muutaman videon ja tuhat ostaa, niin on jo ansaittu 100 000 euroa, Knuuti toteaa.

Sinänsä Knuutilla ei ole mitään kursseja vastaan, jotka lupaavat hyvää oloa. Jos ihminen kokee esimerkiksi hyötyneensä energiahoidosta, se on ok.

– Vaikka ei ole näyttöä, että puhelimella voisi välittää ihmiseen energiaa, niin ei siitä haittaakaan ole. Sen sijaan jos kurssin luvataan parantavan syövän tai vaikean allergian ja kurssilla korvataan lääketieteellistä hoitoa, se on jo vaarallista, Knuuti havainnollistaa.

Hänen mukaansa lääkärikunta on ollut liian passiivinen huuhaan edessä.

– Lääkärien pitää vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja tuoda oikeaa tietoa esille.

Siitä on Knuutin mukaan lääkäreille myös se hyöty, että mitä enemmän tutkittua tietoa tuodaan tarjolle, sitä vähemmän potilaita tulee vastaanotoille netistä löydetyn "diagnoosin" kanssa.

– Myös hoitoihin sitoutuminen heikkenee, kun luetaan verkosta diipadaapaa.

Huuhaaseen hurahtaminen vastaa Knuutin mukaan käytännössä uskonlahkoon liittymistä, eikä faktoilla voi henkilöön silloin enää vaikuttaa.

– Mukana voi olla myös jonkinlaista kapinahenkeä tai herravihaa yhteiskunnassa vallitsevia käsityksiä vastaan, Knuuti luonnehtii.

– Ihan tutkittua on, että jos ihminen kuulee saman väärän väitteen useita kertoja, hän alkaa lopulta uskoa, että kyllä tässä varmaan jotain perää on.

Näin on käynyt Knuutin mukaan esimerkiksi tyydyttyneeseen rasvaan ja kolesteroliin liittyvien käsitysten kanssa. Useaan kertaan on esitetty, ettei niistä ole haittaa, mikä on vaikuttanut osan ihmisistä ravitsemuskäyttäytymiseen.

Siksi vääriä väittämiä pitää oikaista niin, että ihmiset löytävät faktat jo kun alkavat etsiä tietoa.

Knuutin mukaan suomalaisten usko tieteeseen ei ole kuitenkaan rapautumassa, vaan päinvastoin jopa vahvistumassa. Tiedebarometrin mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista luottaa tieteelliseen tietoon.

– Se, että huuhaan levittävät parjaavat tutkittua tietoa esille tuovia ja tekevät voimakkaita ulostuloja, kertoo vain siitä, että he ovat itse ongelmissa.

Sama pätee Knuutin mukaan myös koronavirusta koskeviin salaliittoteorioihin.

Kuka?

Juhani Knuuti

Turkulainen lääkäri ja tutkija.

Työskentelee Turun yliopistossa ja TYKSissä.

Valittiin vuoden tiedevaikuttajaksi 2018 ja vuoden professoriksi 2021.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut