Historia: Kaatuneita muistetaan toukokuun kolmantena sunnuntaina.
Helsingissä on useita pieniä sankarihautausmaita, joita edes kaikki alueen asukkaat eivät tunne. Munkkiniemen sankarihauta-alue näkyy vilkkaalle Ramsaynrannalle, mutta silti harva ohiajava tulee kiinnittäneeksi siihen huomiota. Ja vielä harvempi lienee käynyt lukemassa nimet muistokivistä.
Etelä-Haagan sankarihautausmaan vieritse kulkeva hiljainen sivukatu on jopa nimetty Sankaritieksi haagalaisten uhrista muistuttamaan. Vähiten tunnettuja lienevät Pitäjänmäen ja Lauttasaaren sankarihaudat.
Pienet sankarihauta-alueet muistuttavat ajasta ennen vuoden 1946 suuria aleliitoksia. Ennen niitä Haaga oli itsenäinen kauppala. Lauttasaari ja Munkkiniemi kuuluivat Huopalahden kuntaan ja Pitäjänmäki Helsingin maalaiskuntaan. Kulosaari ja Oulunkylä olivat itsenäisiä kuntia.
Malmin sankarihauta-alue on Helsingin toiseksi suurin. Siellä lepää yli 600 vainajaa. Hietaniemen sankarihautausmaa on jopa kansainvälinen nähtävyys. Olihan Suomi ilmeisesti ainoa toiseen maailmansotaan osallistunut valtio, joka systemaattisesti pyrki saattamaan sodassa kaatuneet kotiseudun multiin. Tämä ainutlaatuinen käytäntö alkoi talvisodan ensihämmennyksen jälkeen.
Vainajien evakuointi kotiseudulle oli ylipäänsä mahdollista, koska meidän joukkomme puolustivat yleensä kotimaata ja joskus jopa aivan konkreettisesti kotiseutua. Puolustusvoimien nykyinenkin ohjeistus lähtee siitä, että sodassa kaatuneet toimitetaan ensisijaisesti kotiseudun multiin.
Kaikkia vainajia ei olosuhteiden vuoksi voitu toimittaa kotiseudulle. Munkkiniemeen on siunattu viisi kentälle jäänyttä, heidän kivensä ovat omana rivinään. Esimerkiksi panssarilaiva Ilmarisen mukana 13.9.1941 hukkunut kapteeniluutnantti Lauri Kalo sekä linjojen taakse pudonnut tiedustelulentäjä, vääpeli Joonas Harju ovat saaneet hautakivensä Munkkiniemeen.
Haagaan on siunattu kentälle jääneenä Mannerheim-ristin ritari, kornetti Teppo Hirvi-Kunnas. Hän sai ritarinimityksen postuumisti kaaduttuaan partiomatkalla maaliskuussa 1942. Viereisessä haudassa lepää hänen veljensä, luutnantti Timo Hirvi-Kunnas.
Sankarihaudoissa lepää myös taistelutoimissa, tapaturmissa sekä sairauksiin menehtyneitä lottia. Yli sata lottaa kaatui tulilinjoilla ja kotirintaman pommituksissa.
Kaikkiaan lottia menehtyi sodissa noin kolmesataa. Oulunkylän sankarihautaan on kätketty huhtikuussa 1944 Tanskassa tuberkuloosiparantolassa 22-vuotiaana kuolleen lotta Anna-Maija Schwartzin tuhkat.
Yhdessä Kulosaaren sankarihaudan muistokivessä on teksti fänrik Erik Gustav Martin Heinrichs, kaatunut Syvärillä 3.3.1943. Kyse on merkittävän sotavuosien kenraalin Erik Heinrichsin pojasta. Usea muukin sota-ajan kenraali menetti sodassa poikansa.
Suomen uskonnollisilla vähemmistöillä on omat sankarihauta-alueensa Helsingissä. Hietaniemessä on juutalainen sankarihautausmaa sekä kahdeksan islaminuskoisen tataarin sankarihauta.
Ortodoksien sankarihaudat sijaitsevat muhkean graniittimuurin takana entistä Marian sairaalaa vastapäätä. Kukin uskontokunta kunnioittaa hyvin hoidettujen hauta-alueiden kautta keskuudestaan annettua uhria.