Ravintola: Suomen vanhin saa uuden elämän Cajsan Helmenä.
Viime viikonloppuna alkoi Kaisaniemen uusi elämä uuden omistajan johdolla.
Vanhan Porvoon Helmestä ja Loviisan Kappelista tunnettu restauroija ja ravintoloitsija Airi Kallio kutsui kaupunkilaisia kylään. Kuusi kerrallaan, koska korona.
Kallio on ostanut pari vuotta tyhjillään seisseen arvokiinteistön. Tontista hän maksaa vuokraa kaupungille.
Vieraat saivat ihmetellä minkälaiseen rappioon Suomen vanhin ravintola oli päässyt, ja minkälaista rytöä sen puutarha oli nyt.
– Maksimissaan kaksi vuotta. Siihen mennessä pitää alkaa tulla valmista, sillä vuokra juoksee, hän sanoo aikataulusta, Kallio sanoo korjausaikataulusta.
Vuokraneuvotteluja kaupungin kanssa Kallio kuvaa tiukoiksi ja allekirjoitustilaisuutta Kalasataman tyhjässä virastotalossa koruttomaksi.
Vanhan ehostamisessa ja esiinkaivamisessa konsultoi rakennuskonservaattori Pentti Pietarila – alansa grand-old-man, jonka palveluja monet kantakaupungin arvotalot ovat käyttäneet.
Rakennus valmistui vuonna1839. Uudelleen avautuessaan se on taas Suomen vanhin ravintola.
Paikan historian voi kuitenkin laskea alkaneen jo 1827, jolloin Catharina ”Cajsa” Wahllund (1771–1843) pisti puistossa pystyyn kahvibuffetin ja tuli näin olleeksi pääkaupungin street food -genren edelläkävijä.
Ravintola Kaisaniemi oli yli puoli vuosisataa naisvallassa, sillä Cajsaa seurasi yrittäjänä hänen ottotyttärensä Emilie Myhrman ja tätä Charlotta Söderberg.
Asiakkaana ovat vuosikymmenten saatossa olleet merkkihenkilöt Lönnrotista Mannerheimiin ja Kekkoseen. Samalla ravintola ja sen puisto on kuitenkin ollut kaikkien kaupunkilaisten viihdekeskus.
– Kaisaniemen pelastamista voi kulttuuritekona verrata Kappeliin. Se oli tuhoutua purku-uhan alla 1960-luvun lopulla, kunnes Elanto vuokrasi sen kaupungilta ja laittoi kuntoon, kommentoi Helsinki-seuran hallituksen puheenjohtaja Martti Helminen.
Kaisaniemen ikätovereita ovatkin vain Kappeli ja Kaivohuone.
Alkuperäisessä asussaan Kaisaniemi ei enää ole. 1920-luvulla sali sai pyöreän muotonsa. 1980-luvulla terassia laajennettiin, jolloin talon sisään jäi kasvamaan puu.
1900-luvun alussa suomalaisen taideteollisuuden isä Louis Sparre suunnitteli huonekalut ja muuta esineistöä.
Ne ovat kaikki kadonneet, vain yksi kaakeliuuni on jäänyt. Kateissa on myös kopio Cajsa Wahllundin muotokuvasta, jonka alkuperäisversio on Helsingin kaupunginmuseolla.
Kallio lupaa palauttaa ravintolan lähemmäs alkuperäistä eurooppalaista ideaa. Kaljaterassia paikasta ei tule. Pihan puut ja muut vanhat kasvit hän lupaa inventoida asiantuntijoiden kanssa. Sitä ennen pitää siivota.
– Ravintolan kummitus saa jäädä. Salaovi otetaan uudelleen käyttöön.
Kun ulkotilat ovat vähänkin kunnossa ja jos koronatilanne sallii, Kallio järjestää puutarhajuhlat kesäkuussa.
