"Kaisaniemen pelastamista voi kulttuuritekona verrata Kappeliin" – tällä aikataululla Helsingin ravintolalegenda herätetään henkiin, salaovikin aukaistaan

Ravintola: Suomen vanhin saa uuden elämän Cajsan Helmenä.

Leo-Matti Kallio, Airi Kallio ja Otto-Ville Kallio sekä talon läpi kasvava puu, joka saa jäädä ravintolaan. Sakari Nupponen
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Viime viikonloppuna alkoi Kaisaniemen uusi elämä uuden omistajan johdolla.

Vanhan Porvoon Helmestä ja Loviisan Kappelista tunnettu restauroija ja ravintoloitsija Airi Kallio kutsui kaupunkilaisia kylään. Kuusi kerrallaan, koska korona.

Kallio on ostanut pari vuotta tyhjillään seisseen arvokiinteistön. Tontista hän maksaa vuokraa kaupungille.

Vieraat saivat ihmetellä minkälaiseen rappioon Suomen vanhin ravintola oli päässyt, ja minkälaista rytöä sen puutarha oli nyt.

– Maksimissaan kaksi vuotta. Siihen mennessä pitää alkaa tulla valmista, sillä vuokra juoksee, hän sanoo aikataulusta, Kallio sanoo korjausaikataulusta.

Vuokraneuvotteluja kaupungin kanssa Kallio kuvaa tiukoiksi ja allekirjoitustilaisuutta Kalasataman tyhjässä virastotalossa koruttomaksi.

Vanhan ehostamisessa ja esiinkaivamisessa konsultoi rakennuskonservaattori Pentti Pietarila – alansa grand-old-man, jonka palveluja monet kantakaupungin arvotalot ovat käyttäneet.

Rakennus valmistui vuonna1839. Uudelleen avautuessaan se on taas Suomen vanhin ravintola.

Paikan historian voi kuitenkin laskea alkaneen jo 1827, jolloin Catharina ”Cajsa” Wahllund (1771–1843) pisti puistossa pystyyn kahvibuffetin ja tuli näin olleeksi pääkaupungin street food -genren edelläkävijä.

Ravintola Kaisaniemi oli yli puoli vuosisataa naisvallassa, sillä Cajsaa seurasi yrittäjänä hänen ottotyttärensä Emilie Myhrman ja tätä Charlotta Söderberg.

Asiakkaana ovat vuosikymmenten saatossa olleet merkkihenkilöt Lönnrotista Mannerheimiin ja Kekkoseen. Samalla ravintola ja sen puisto on kuitenkin ollut kaikkien kaupunkilaisten viihdekeskus.

– Kaisaniemen pelastamista voi kulttuuritekona verrata Kappeliin. Se oli tuhoutua purku-uhan alla 1960-luvun lopulla, kunnes Elanto vuokrasi sen kaupungilta ja laittoi kuntoon, kommentoi Helsinki-seuran hallituksen puheenjohtaja Martti Helminen.

Kaisaniemen ikätovereita ovatkin vain Kappeli ja Kaivohuone.

Leo-Matti Kallio raottaa Mannerheimin käyttämää salaovea, joka nyt avataan. Sakari Nupponen

Alkuperäisessä asussaan Kaisaniemi ei enää ole. 1920-luvulla sali sai pyöreän muotonsa. 1980-luvulla terassia laajennettiin, jolloin talon sisään jäi kasvamaan puu.

1900-luvun alussa suomalaisen taideteollisuuden isä Louis Sparre suunnitteli huonekalut ja muuta esineistöä.

Ne ovat kaikki kadonneet, vain yksi kaakeliuuni on jäänyt. Kateissa on myös kopio Cajsa Wahllundin muotokuvasta, jonka alkuperäisversio on Helsingin kaupunginmuseolla.

Kallio lupaa palauttaa ravintolan lähemmäs alkuperäistä eurooppalaista ideaa. Kaljaterassia paikasta ei tule. Pihan puut ja muut vanhat kasvit hän lupaa inventoida asiantuntijoiden kanssa. Sitä ennen pitää siivota.

– Ravintolan kummitus saa jäädä. Salaovi otetaan uudelleen käyttöön.

Ravintola Kaisaniemi on ollut ulkoa hyvässä kunnossa, mutta sisällä tilanne oli tammikuussa 2020 huonompi. Arkistokuva. Sakari Nupponen

Kun ulkotilat ovat vähänkin kunnossa ja jos koronatilanne sallii, Kallio järjestää puutarhajuhlat kesäkuussa.

Airi Kallio aikoo elvyttää historiallisen ravintolan Helsingissä – "Paluu juurille, 1800-luvun Cajsan henkeen"

Historiaa

Salaovi nimikkokabinetissa

Cajsa Wahllundin syntymästä tuli kuluneeksi 250 vuotta 1. toukokuuta.

Wahllund oli tunnettu siitä, että hän piti erityisen hyvää huolta vieraistaan ja antoi ylioppilaille nykytermein ”pikavippiä”. Ylioppilaat kiittivät laulamalla hänen syntymäpäivänään, josta syntyi vappuperinne.

Ravintolaan mieltyi myös muu yliopistoväki ja sivistyneistö.

Väitetään, että Snellman allekirjoitti ravintolan kabinetissa suunnitelmansa Suomen omasta rahasta, markasta.

Mannerheimilla oli nimikkokabinetissaan salaovi, josta saattoi poistua huomiota herättämättä.

Psykiatrisena sairaalana toiminut huvila ja legendaarinen ravintolatila kaupan Helsingissä – Kaupunki varoittaa myymiensä rakennusten kunnosta

Keittiömestari Helena Puolakka: Euroopassa häviää noin 30 prosenttia ravintoloista koronan takia – "Helsinkiläisillä ei ole mitään käsitystä, millaista on elää täydellisessä lockdownissa"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut