Kaavoitus: Kuntapäättäjät kyseenalaistavat nyt Östersundomin liittämisen Helsinkiin. Asukasluvultaan paisuvan pääkaupungin katse siirtyy toiseen suuntaan.
Helsinki suunnitteli Sipoon ja Vantaan kanssa peräti 12 vuotta yleiskaavaa, jolla laaja, Sipoonkorven kansallispuiston eteläpuolelle jäävä rannikkokaistale muutettaisiin Helsingin jättikokoiseksi kaupunginosaksi.
Tarkoituksena oli se, että Östersundomin alueelle muuttaisi jopa 80 000–100 000 uutta asukasta.
Viime viikolla yleiskaava kaatui rytisten korkeimmassa hallinto-oikeudessa. KHO:n mukaan hanke on lainvastainen eikä Natura-alueelle kohdistuvia yhteisvaikutuksia ole arvioitu riittävästi.
Kokoomuksen kansanedustaja ja Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman pitää päätöstä merkittävänä.
– Kyllä kieltämättä tulee mieleen se, miten perusteltu tämä kiireellä tehty pakkoliitos oli todellisuudessa edes Helsingin kannalta, Vestman arvioi.
– Östersundomin aluetta ei ole nyt saatu kehitettyä toivotulla tavalla, vaikka samaan aikaan eteläinen Sipoo ja etenkin Söderkulla on kasvanut hyvinkin merkittävästi, Vestman muistuttaa.
Helsingin kannalta myttyyn menneen kaavoitussuunnitelman vuoksi nyt joudutaan palaamaan kaavoituksen osalta lähes nollatilanteeseen.
Helsingin kaupungin toimialajohtaja Mikko Aho toimi aiemmin Sipoon kunnan kehitysjohtajana. Virassaan Aho näki tilanteen myös Sipoon kunnan kannalta.
– Prosessi oli pitkä ja vaikea, joten lopullinen päätös oli meille kaikille suuri pettymys, Aho myöntää.
– Päätös oli kieltämättä ikävä, mutta nyt asuntotuotanto turvataan sitten Helsingissä muulla tavoin, esimerkiksi Malmin lentokentän avulla, Aho vakuuttaa.
Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikön Anne Jarvan mukaan Östersundomin kaavoitushanke ei ole ollut helpoimmasta päästä.
– Ei kaavoituksen venyminen ole Suomen kuntakartalla sinänsä ainutlaatuista, mutta se on totta, että tämä on ollut pitkä prosessi, arvioi Jarva.
– Östersundomin tapauksessa varmaankin kaikki yllättyivät siitä, miten haastavaa Natura-alueelle ja sen viereen kaavoittaminen on.
Jarvan mukaan kaavoituksessa ja luonnonsuojelussa keskustellaan nyt ekologisesta kompensaatiosta.
– Jos jossain luontoarvoja heikennetään, niitä voidaan tietyin edellytyksin korvata jossain muussa kohdassa, Jarva kommentoi.
– Natura-alueita on monenlaisia ja tilanteesta riippuu, miten maankäyttöä Natura-alueilla ja niiden ympäristössä voidaan kehittää. Östersundomin alueella tämä on ollut hyvin vaikeaa.