Kasvisruoan määrä nousee Helsingin kouluissa ensi syksynä – nämä ovat lasten suosikit ja inhokit

Peruskoulujen ruokalista vaihtuu kuuden viikon välein. Toiveruokakysely tehdään kerran vuodessa. Arkisto/Johanna Erjonsalo

Sanna Jompero-Lahokoski

Helsinki käyttää vuosittain kouluruokaan noin 17 miljoonaa euroa. Maksutonta kouluruokaa tarjotaan peruskoululaisille, joita Helsingissä on noin 45 000. Määrärahat budjetoidaan vuosittain oppilasmäärän mukaan.

Yksi annos maksaa noin kaksi euroa.

– Sillä rahalla kustannetaan kaikki raaka-aineista henkilökuntaan ja työmäärään, sanoo ruokapalveluasiantuntija Katja Peränen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Annoksen koko lisukkeineen on noin 400 grammaa.

Toimiala toimii ruokaketjussa tilaajana ja ostaa ruokapalveluiden tuottamisen palveluntuottajilta. Tällä hetkellä 70 prosenttia palveluista ostetaan Palvelukeskus Helsingiltä, loput Palmialta ja Compass Groupilta eli entiseltä Fazerilta.

Ruokaa peruskouluissa kuluu päivittäin noin 18 000 kiloa. Ruoan menekki vaihtelee suuresti.

– Jos puhutaan suosikkiruoista, kuten kalapuikoista ja pinaattiletuista, niin silloin ruokaa menee enemmän. Kasvisruoan menekki ei yleensä ole yhtä suurta kuin liha- ja kalaruokien, Peränen sanoo.

Peruskoululaisten toiveruokalistalla ovat muun muassa kalapuikot, pinaattiohukaiset, pitsat, hampurilaiset, tortillat, kasvispyörykät, lihapullat ja makaronilaatikko.

– Myös puurot nousevat listalle toivottuina kasvisruokina, toteaa Peränen.

Kuuden viikon kiertäviä listoja muutetaan vuosittain jonkin verran oppilaiden toiveiden mukaan. Oppilaille tehdään vuosittain toiveruokakysely.

Ruokalistat koulujen välillä ovat käytännössä samat, mutta niissä voi olla pieniä eroja, koska palveluntuottajia on monta. Ensi lukuvuoden ruokalistoja laaditaan parhaillaan.

– Sushi on ollut toivelistalla, mutta ainakaan vielä sitä ei listoilla ole ollut.

Palvelukeskus Helsingin toiveruokakyselyyn tuli viime vuoden helmikuussa yli 11 000 vastausta. Johanna Erjonsalo

Inhokkiruoat puolestaan poistetaan listoilta.

– Emme pidä listoilla sellaisia ruokia, joita oppilaat eivät syö. On tärkeää, että kouluruoka tulee päivän aikana syötyä, Peränen sanoo.

Alakoululaiset syövät kouluruoan yläkoululaisia useammin.

– Hernekeitto nousee esille sekä toiveruoissa että myös toiveissa pois listalta, kasvisruoka myös, Peränen jatkaa.

Vähemmän tykättyjä ruokia ovat olleet muun muassa härkislasagne ja quorn-nuudeliwokki. Quorn on lihan korvikkeeksi tarkoitettu sieniproteiinivalmiste.

Kouluissa oppilaita muistutetaan myös ruokahävikin määrästä. Johanna Erjonsalo

Inhokkiruoka tai ei. Kasvisruoan määrää on tarkoitus kasvattaa jo ensi syksynä.

– Syksyn ruokalistalle on lisätty yksi kasvisruoka lisää kuuden viikon jaksolle. Meillä on tavoite hiilineutraalista Helsingistä ja aloite lihan kulutuksen puolittamisesta, Peränen jatkaa.

Helsinki päätti vuonna 2018 tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta puolittaa liha- ja maitotuotteiden kulutuksen vuoteen 2025 mennessä.

Suomessa on tarjottu maksutonta kouluruokaa yli 70 vuotta – alkuun oppilaat keräsivät raaka-aineita itse

Koululaisilla on kovin nälkä maanantaisin ja perjantaisin – näin 6.-luokkalaiset ajattelevat kasvisruoasta: "Hampaat uppoavat oudosti"

Tiedätkö, mitä lyheneet M, L, VL, K, N, S, G, VEG tarkoittavat koulun ruokalistalla? –  "Kahdella perusruokavaihtoehdolla ei enää pärjää"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut