THL:n tutkimus: Korkeasti koulutetut ovat edelleen terveempiä kuin matalasti koulutetut – Joillakin mittareilla erot jopa kasvaneet

Matalasti koulutetut polttavat edelleen tupakkaa huomattavasti enemmän kuin korkeasti koulutetut. Agata Anttonen/Arkisto

Minna Harmaala

Suomessa on yritetty jo pitkään kaventaa terveyseroja, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan muutoksia ei ole tapahtunut. Korkeasti koulutetut ovat edelleen terveempiä kuin matalammin koulutetut, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. Joillakin mittareilla terveyserot näyttävät jopa kasvaneen.

Alimpaan koulutusryhmään kuuluvien terveys ja toimintakyky olivat heikompia korkeammin koulutettuihin verrattuna lähes kaikilla tutkimuksen muuttujilla mitattuna. Vain psyykkisessä kuormittuneisuudessa ei ollut merkitseviä eroja.

Matalammin koulutetuilla on myös terveyden kannalta huonommat elintavat sekä vuoden 2000 että 2017 tutkimuksen mukaan.

Tuoreemmassa aineistossa harvempi kuin joka neljäs korkeakoulutetuista koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi, mutta alimmassa koulutusryhmässä yli 40 prosenttia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 30–69-vuotiaiden terveyttä.

Terveyserot näyttävät kasvaneen tupakoinnissa ja liikunnan harrastamisessa.

Terveyserot ovat sitkeä ongelma.

Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Alimpaan koulutusryhmään kuuluvista yhä useampi ei harrasta liikuntaa vapaa-ajallaan.

Korkeakoulutetuista yhä useampi on vähentänyt tupakointiaan, kun alimmassa koulutusryhmässä päivittäin tupakoivia on yhtä paljon kuin aiemminkin. Tupakoinnissa korkeimman ja alimman koulutuksen ryhmät erosivat toisistaan merkittävästi.

– Koulutusryhmien välisten erojen kasvu liikunnassa ja tupakoinnissa on huolestuttavaa myös terveyserojen kehityksen kannalta. Nämä elintavat ovat yhteydessä moniin sairauksiin ja toimintakyvyn rajoitteisiin. Myös koronaepidemian rajoitustoimien vaikutuksia elintapoihin on tärkeä arvioida koulutusryhmittäin – tästä julkaisemme uusia tutkimustuloksia lähiaikoina, kertoo tiedotteessa THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.

– Terveyserot ovat sitkeä ongelma, jonka taustalla on monia toisiinsa kietoutuneita tekijöitä. Myös erojen kaventamiseksi tarvitaan toimia yhteiskunnan eri alueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja palvelujärjestelmässä. Erilaisilla syrjinnän ehkäisemiseen ja osallisuuden edistämiseen tähtäävillä toimilla voidaan vaikuttaa tulevien ikäluokkien terveyseroihin. Terveyserojen kaventaminen ei onnistu yksittäisillä toimilla tai lyhytaikaisilla hankkeilla, sanoo tiedotteessa THL:n tutkimuspäällikkö Tuija Martelin.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut