Kulttuuri: Sarjakuvafestivaalit järjestetään Suvilahdessa syyskuussa, koronan salliessa.
Kallion Porthaninkadulla jo useamman vuoden majaillut Suomen sarjakuvaseura täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Samassa tilassa sijaitsee myös Sarjakuvakeskus.
Suurempia juhlallisuuksia on luvassa syyskuussa, kun on jälleen Helsingin sarjakuvafestivaalien aika.
– Tänä vuonna on tarkoitus pitää jälleen kunnon festivaalit Suvilahdessa, jos koronatilanne sen vain sallii. Festariviikolle on tulossa ainakin juhlaseminaari. Ja marraskuussa, jolloin yhdistyksen varsinainen syntymäpäivä on, järjestetään vielä varmasti jotain juhlallisuuksia, kertoo Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja Reetta Laitinen.
Sarjakuvafestivaalit järjestetään neljättä kertaa Suvilahden alueella Kattilahallin ja Tiivistämön tiloissa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Viime vuonna Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestettiin koronaepidemian vuoksi virtuaalisesti.
Suomen sarjakuvaseurasta on tulossa myös historiikki, jonka on kirjoittanut Satu Jaatinen.
Hyvää sarjakuvaa tehdään paljon.
– Suomalainen sarjakuva voi tekijöiden ja aiheiden puolesta hyvin, sanoo Laitinen taidemuodon nykytilanteesta.
– Suomessa tehdään tosi monipuolista sarjakuvaa ja suomalaista sarjakuvaa käännetään paljon vieraille kielille, komppaa Förbom.
Toisaalta sarjakuvia kustantavien firmojen määrä on vähentynyt, samoin kuin niitä myyvien kirjakauppojen.
– Hyvää sarjakuvaa tehdään paljon, mutta miten se saadaan suuren yleisön luettavaksi, siinä on tekemistä, Laitinen jatkaa.
Sarjakuva on omalla tavallaan siirtynyt myös nettiin, mutta nettisarjakuvat ovat hieman oma juttunsa verrattuna perinteiseen painettuun sarjakuvaan.
Netin kautta voi kuitenkin helposti saavuttaa maailmalaajuista suosiota, näin on käynyt esimerkiksi JP Ahosen Belzebubs-sarjakuvalle, joka kertoo black metal -henkisestä perheestä.
Uusia tekijöitä sarjakuva-alalle siis kuitenkin tulee.
– Sarjakuvakeskuksen kursseille on ollut tulijoita, korona-aikana niitä on toteutettu etänä. On nuoria, jotka tuntevat paljon sarjakuvaa. Yksi iso globaali hitti on tietysti manga, Förbom sanoo.
Laitinen kehottaa sarjakuvista kiinnostuneita menemään kirjastoon selailemaan sarjakuvia.
– Siellä kyllä selviää, minkälainen sarjakuva itseä kiinnostaisi.
Suomen sarjakuvaseura myönsi toukokuun alussa vuoden 2021 Puupäähattu-tunnustuspalkinnon monipuoliselle taiteilija Hanneriina Moisseiselle. Nykyään Helsingissä asuva Moisseinen on tunnettu muun muassa Kannas- ja Isä-teoksistaan.
Samalla jaettiin Suomen sarjakuvaseuran 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi peräti viisi sarjakuvaneuvoksen arvonimeä: Kalle Hakkolalle, Ville Hänniselle, Esko Oksialalle, Susanna Partiolle ja Saara Pääkköselle.
