Pääradan juna-asemat jopa kuvottavassa kunnossa: "En ole koskaan nähnyt täällä siivoojaa" – kaupunki lupaa pientä pintaremonttia

– Tämä on järkyttävässä kunnossa, toteaa Pirjo Liuho rappukäytävästä, joka nousee Malminkaarelta junaradan ylittävään putkeen.

Lähes jokainen ikkunaruutu on pirstaleina, seinissä on tägejä ja maassa tallaantunutta purkkaa ja tupakantumppeja. Nurkissa on epämääräistä töhnää. Yksi kulma ikkunapielen ja betonilattian nurkasta on kulunut puhki – päivä paistaa läpi.

Tasanteen roskis on levällään ja käytettyjä maskeja on levinnyt lattialle. Virtsa haisee.

– En ole koskaan nähnyt siivoojaa täällä, Liuho ihmettelee. Hän kulkee rapuista lähes päivittäin.

Myös junaradan ylittävä putki on aina epäsiisti. Paikka kaipaisi tehosiivousta.

– Ei täällä voi koskea mihinkään, vaikka tekisi mieli pitää kaiteesta kiinni, Liuho harmittelee rappusia laskeutuessaan.

Koillis-Helsingin juna-asemien kunto on kaupungin ja rataverkkoa hallinnoivan Väyläviraston tiedossa.

Käpylä–Puistola-välin asemia on tarkoitus kunnostaa yleisilmeen ja viihtyvyyden parantamiseksi seuraavien 2–3 vuoden aikana ennen asemien laajempia peruskorjauksia.

– Pyrimme parantamaan käyttäjäystävällisyyttä saadun palautteen ja tehtyjen havaintojen perusteella, kertoo maisema-arkkitehti Johanna Himberg Helsingin kaupungilta.

Suunnitelmat "ilmeenkohotuksesta" ovat alkuvaiheessa, toimenpiteistä tai niihin käytettävistä rahamääristä ole vielä kertoa tarkkoja lukuja. Ensimmäisiin töihin on tarkoitus ryhtyä kesän aikana.

Mistä asemien käyttäjät sitten ovat antaneet palautetta?

– Yleisesti ottaen eniten palautetta on tullut asemien roskaisuudesta, siivouksen tasosta, valaistuksesta, liukkaista lattiamateriaalista ja talvikunnossapidon puutteista, Himberg luettelee.

Myös runkolukitukseen sopivia pyörätelineitä kaivataan lisää. Vihreyttä toivotaan lisää, ränsistyneitä pusikoita taas halutaan pois.

– Kunnon pyörätelineillä ja valaistuksen parantamisella voidaan lisätä asemien turvallisuutta, Himberg sanoo.

Palaute vaihtelee osin asemakohtaisesti. Oulunkylän asemalle toivotaan parempaa valaistusta sekä kevyen liikenteen väylän selkeämpää ohjaamista alikulussa.

Pukinmäen asemalle halutaan seinäpintojen siistimistä, lisää roska-astioita ja alikulun katon kunnostamista.

Malmilla eniten palautetta on tullut toimimattomista liukuportaista. Kirkonkyläntieltä laiturille laskevia liukuportaita vaihdetaan parhaillaan tavallisiin portaisiin ja asemalle rakennetaan uusi hissi. Olemassaoleva hissi uusitaan.

Tapanilassa alikulkutunnelin parempaa valaisemista. Puistolassa kaivataan selkeämpää kevyen liikenteen ohjaamista ja parempaa valaistusta alikulkutunneliin.

Himbergin mukaan eniten palautetta on tullut Malmilta. Asema onkin paikoin erittäin roisissa kunnossa.

Malmi on myös Käpylä–Puistola-välin vilkkain asema. Vuonna 2019 lähijunien (I, K, N, P) kyytiin nousi Malmilta noin 3,4 miljoonaa matkustajaa. Seuraavaksi vilkkain oli Puistola 1,6 miljoonalla matkustajallaan.

Malmin kunnossapitoa on jo pitkään hankaloittanut myös se, että asemalla on monta omistajaa. Vastuut ovat epäselvät.

Mutta riittääkö Malmilla pieni pintaremontti?

– Tämän voisi räjäyttää koko paikan, puuskahtaa rappukäytävää nouseva Tellervo Hacklin.

– Tämä on häpeäpilkku. Miten tällainen paikka voi olla Helsingin alueella? Hacklin päivittelee ja kiirehtii pois virtsalta haisevasta rappukäytävästä.

Niina Tolkkin mielestä juna-asema on huonossa kunnossa, mutta epäsiisteys ei häntä hirveästi häiritse.

Hän pohtii, auttaisiko seinäpintojen tai ikkunoiden putsaaminen tägeistä. Uudet töherrykset tulisivat hetkessä tilalle.

– Tää on Malmi, Tolkki toteaa lakonisesti.