Helsingin ravintolat ovat myös taiteen aarreaitta – bongasitko jo nämä teokset?

Kulttuuri: Taidetta on esillä useissa ravintoloissa.

Kämpistä kertova teos oli aikoinaan kohuttu: Suomen eliitti kauheassa kankkusessa. Wikimedia Commons
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Aaltosesta Äkkijyrkkään. Helsinkiläiset ravintolat ovat aarreaittoja. Kaupunkilaisten olohuoneista löytyy runsaasti taidetta.

Ehkä ne eivät ole kätkössä, mutta niitä ei huomaa, kun ne ovat jo osa sisustusta. Joskus niiden arvo tai symboliikka ei avaudu, kuten laskeuduttaessa Eliten rappuset. Ensimmäisenä tervehtii pienoisveistos, joka viittaa nurkan takana olevaan taiteilijakoti Lallukkaan.

Juho ja Maria Lallukka olivat viipurilaisia taidemesenaatteja. Alkuperäinen Metsänpoika-patsas jäi Viipuriin.

Kopioita löytyy, kuten Kalevankadun Ølhus Københavnin Pieni merenneito. Se on jopa aidon kokoinen. Niin pieni, että mahtuu ravintolaan. Juuri nyt puettu Leijona-paitaan.

Savoyn taidekulmaus on osa ravintolan laajoja taidekokoelmia. Kuva: Savoy Sakari Nupponen

Aidompaa taidetta saa ihailla naapurista. Ravintola Kosmos sekä lunasti taiteilijoiden laskuja että osti taidetta omistajansa Katri Hepolammen aikaan. Kaikki ei ole vain seinillä, vaan ohikulkijat voivat ihailla ikkunalaudalla Miina Äkkijyrkän (os. Loiva) peltilehmää: Bissebeibiä.

Ravintola Kosmos sekä lunasti taiteilijoiden laskuja että osti taidetta.

HOK-Elannon Kappeli on todellinen taidekappeli. Kahvilassa hämmästyttää Väinö Aaltosen Muusa -patsas: Hei tämähän on osa Tampereen vanhan kirjastotalon edessä olevaa Aleksis Kiven patsasta!

Kivi ei Kappeliin ehtinyt, mutta Suomen taiteen kultakauden kerma viihtyi siellä sitäkin paremmin ja tekijäluettelo on kuin taidehistorian peruskurssin luento. Nykyisen keittiön seinään on malannut Albert Edelfelt . Oskar Kleinehilta on jäänyt muistoksi olutpyhimys Gambrinus ja näkemys Rouenin kaduista. Hjalmar Munsterhjelmin Merimaisemaa voi ihailla baarissa.

Kellarista kaivetiin 1970-luvun remontissa esiin viiden tapettikerroksen alta (!) Helsinki-panoraama, jonka on maalannut Henrik Erland Salonen.

Sen henkistä jatketta – ajankuvaa – ovat uusien ravintoloiden, kuten tänä vuonna avatun Yestie Boin Cecilia Ebbe Belinskij’n ja Felix Virtasen seinämaalaukset ja vähän vanhemmat Vallilan King Kebabin ja Old Boyn seinät.

Pörssiyhtiö NoHon isännöimissä ravintoloissa on ehkä kaikkein arvokkain kokoelmaa – niin taiteellisesti kuin rahallisesti. Teoksia on luetteloitu ravintolakohtaisesti ja ne ovat pääasiallisesti kiinteistön omistajan omistuksessa.

Miina Äkkijyrkän Bisse Babyn näkee Kosmoksen ohilkulkijakin. Sakari Nupponen

Ravintola Savoyn 8. kerroksen salissa on tällä hetkellä esillä muun muassa Henrik Tikkasen grafiikkaa sekä Jean Arpin litografioita. Ne ovat Gallerie Artekin näyttelystä 1965.

Eliten kuuluisuuksia on Metsänpojan ohella Heikki Tuomelan Vapaa-ajan ongelma. Sen bongaa Tauno Palon kantapöydän välittömästä läheisyydestä.

Nokassa sävähdyttävät Teemu Järven isot ryijyt, joissa esiintyvät karhu, peura ja poro. Syvältä suomalaisesta luonnosta kumpuava taide sointuu kalaan ja riistaan erikoistuneeseen ravintolaan

Lisäksi NoHo toimii ravintoloitsijana muun muassa Vanhalla ylioppilastalolla, Katajanokan kasinolla ja NJK:lla, jossa on esillä seuran muinoisen kommodorin – panimosuvun raikulipojan – Nicolai Sinebrychoffin muotokuva.

Burger King on toiminut jo vuosia Päärautatieaseman asemahallissa. Sakari Nupponen

Taidetta myös näissä paikoissa

"Maailman kaunein Burger King?"

Aseman ravintola: Maailman kaunein Burger King? Sitä komistaa Eero Järnefeltin Pielisjärvi-maalaus. (Rautatieasema).

Katajanokan kasino: Entinen upseerikasino tekee kunniaa kenraaleille, joiden maalaukset katsovat seiniltä. Kirjailija-taiteilija-upseeri Aarno Karimon töitä on esillä useita. Hänelle on omistettu jopa nimikkosali. (Laivastokatu 1).

Kämp: Suomen taiteen kultakauden kohtauspaikka. Kuulusin ja kohutuin Kämpistä kertova teos on Akseli Gallen-Kallelan Symposin (Probleemi), jossa Axel Gallén, Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean Sibelius kauheassa takatuupparissa yrittävät loiventaa oloaan. Nyky-Kämp hankki Imprimo-taidetalon kokoelman, jonka töitä on nyt esillä huoneissa, käytävillä, auloissa ja Ylä-Kämp-tilassa. (Pohjoisesplanadi 29).

Messenius: Paula Oinosen maalaus Messeniukselle – Messeniuksesta. ”Taka-Töölön Kosmos” on aina ollut kulttuuriväen suosiossa. (Messeniuksenkatu 7).

Salve: Merimieskapakka, jolla on taideseinä. Se juontuu ajalta, jolloin vanhassa Salvessa viihtyivät kuvataiteilija Juhani Harri ja sanataiteilija-keräilijä Vexi Salmi. Seinillä myös kitschiä, jolla enemmän tunne- kuin taiteellista arvoa. (Hietalahdenranta 5 C).

Sea Horse: Ravintolan takaseinän merihevonen on peräisin joko 1940- tai 1970-luvulta. Kabinetissa löytyy muiden muassa taidegraafikko Kimmo Kaivannon luonnoksia ravintolan asiakkaista vuonna 2002. (Kapteeninkatu 11).

Suomalainen Klubi: Aarne Nopsasen Keskiviikkokerho on pönötys ja sen taiteelliset arvot ovat laimeat. Sen sijaan se on vankkaa historiaa kuvaten suomalaisia miehisiä päätöksentekijöitä takavuosilta – keskiössä Urho Kekkonen. Pohjola-kabinetin seinällä oleva teos on kopio. Alkuperäinen on pörssiyhtiö UPM:llä. (Kansakoulukuja 3).

Vanha ylioppilastalo: Listaykkönen! 1874 taloon sijoitettiin R. W. Ekmanin taulu Väinämöisen soitto. Walter Runeberg lahjoitti veistoksensa Psyche ja Jupiterin kotka sekä Apollo ja Marsyas. Vuonna 1901 Akseli Gallen-Kallela maalasi musiikkisaliin jylhän, voimakasvärisen freskon Kullervon sotaanlähtö. Robert Stigellin veistokset Ilmarinen ja Väinämöinen saapuivat pääovelle vartoimaan kaupungin menoa 1888. (Mannerheimintie 3).

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut