Urheilevan lukiolaisen ei tarvitse pian enää poistua Vallilan kampukselta – ensi syksynä valmistuvissa opiskelija-asunnoissa piilee myös erikoisuus

Koulu: Uudistettu Mäkelänrinteen lukio pääsi eroon ahtaudesta.

Uimari Onni Äijälä, 17, kehuu Mäkelänrinteen lukion uusia ja viihtyisiä tiloja. Johanna Erjonsalo
Aapo Siippainen

Aapo Siippainen

Mäkelänrinteen lukion peruskorjaus ja laajennusosa ovat valmistuneet. Opiskelijat ovat olleet uusissa avarissa tiloissa noin kuukauden ajan.

– Tässä oli ennen koulun ainoa oleskelutila, esittelee apulaisrehtori Simo Tarvonen alkuperäisen pääsisäänkäynnin aulaa.

– Nyt erilaisia aulatiloja on neljä. Jopa 900 opiskelijan koulu oli ennen hyvin täynnä, ja väljyyttä tarvittiin. Uusien tilojen mukana toki myös koulun opiskelijamäärä edelleen kasvaa.

Merkittävä parannus on myös uusi 400 hengen kouluravintola.

– Aikaisemmin tilaa oli 180 ihmiselle. Uusi ravintola on avoin kaikille, Tarvonen kertoo.

Koripallohalliin rakennetaan parhaillaan parkettia kanadanvaahterasta. Johanna Erjonsalo

Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Onni Äijälä, 17, on vaikuttunut uusista tiloista.

– Tämä on nyt moderni lukio. Nämä tilat ovat todella virkistävät ja viihtyisät, sanoo jopa kymmenen tuntia päivässä koulussa ja uintitreeneissä viettävä Äijälä.

Kuva: 650 metriä pitkään tunneliin remontoidaan harvinainen juoksusuora – Mäkelänkadun alta paljastui karu yllätys

Mäkelänrinteen peruskorjatussa vanhassa osassa on perinteisiä luokkahuoneita. Uudet tilat ovat moneen käyttötarkoitukseen taipuvia ”oppimisympäristöjä”.

– Oppimisen ajatus on muuttunut niin, että ulkoa opettelun sijaan keskitytään etsimään tietoa. Kyse on ilmiöoppimisesta, Tarvonen sanoo.

Apulaisrehtori Simo Tarvonen esittelee uusien opetussuunnitelmien mukaisia tiloja. Johanna Erjonsalo

Opiskelijoista suurin osa, eli noin 600 käy urheilulukiota. Opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet nousevat ensi syksynä täysin uudelle tasolle kun Urhea-halli valmistuu lukion yhteyteen. Valmennuskeskus tuo helpotusta kaupungin pahasti ruuhkautuneisiin harjoitustiloihin.

Urhea-hallin urheilutilat ovat pääsääntöisesti kolmessa kerroksessa. Ylimmässä kerroksessa on tilat koripallolle sekä rytmiselle ja joukkuevoimistelulle.

Urhea-säätiön toimitusjohtajana työskentelevä Simo Tarvonen sanoo, että muun muassa voimistelijoilla arki helpottuu huomattavasti. Esimerkiksi hän ottaa erään lukiota käyneen voimistelijan, joka saattoi treenata yhden päivän aikana sekä Helsingissä, Vantaalla että Espoossa ja käydä Mäkelänrinteellä oppitunneilla.

– Nyt on mahdollisuus, että urheilija tarvitsisi vain yhden lähdön aamulla, jolla hoituisi niin opiskeluasiat kuin parit treenitkin. Toki esimerkiksi jalkapalloilijat harjoittelevat osin edelleen Talissa ja yleisurheilijat käyttävät jossain tapauksissa Liikuntamyllyä.

Koulurn ravintolan pöydissä on suuria kuvia Mäkelänrinteen historiasta. Johanna Erjonsalo

Saunaosastolla kattoterassi ja jokaisessa asunnossa paikka tiskikoneelle, vuokra 549 e/kk – "Opiskelijoiden laatuvaatimukset ovat kasvaneet"

Urhea-hallin ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan voimaharjoittelusali, miesten ja naisten telinevoimistelu sekä yleisurheilualue. Toiseen kerrokseen tulee judo- ja painisali sekä juoksusuora yleisurheiluun ja peilisali. Lisäksi Urhea-hallissa on muun muassa urheilulääkäri- ja testausasema sekä kuntoutustilat loukkaantuneille urheilijoille.

Helsinkiläislukion kasvatit ovat voittaneet 10 vuodessa 450 arvokisamitalia – "Urheiluun sitoutuneet opiskelijat ovat yleensä kunnianhimoisia myös akateemisesti"

Ensi syksynä kampukselle valmistuu myös 8-kerroksinen Urhea-talo, jossa on asuntoja 166:lle huippu-urheilijaksi tähtäävälle.

– Etusijalla ovat Urhean painopistelajien kuten jalkapallon, voimistelun ja koripallon opiskelijat, Tarvonen sanoo.

– Asuintalossa on yksiöitä ja soluja. Yhteistiloja on paljon. Yhteisöllisyys on tärkeää, koska haluamme luoda tunnelman, että täällä ollaan kotona.

Osassa huoneissa on mahdollisuus asua korkeassa ilmanalassa vuoristo-olosuhteissa.

Jylhät pokaalikaapit ovat kuuluneet perinteisesti koulumaailmaan. Vaikka ne ovat Tarvosen mukaan juuri nyt hieman ”passé”, ei ajatuksesta ole haluttu luopua kokonaan.

– Tarkoituksena on laittaa esille muun muassa jalkapallossa voitettu Lukiolaisten maailmanmestaruuspokaali vuodelta 1997. Kisat järjestettiin Perussa ja joukkueeseen kuului esimerkiksi Laura Kalmari. On tärkeää, että opiskelijat tuntisivat juurensa ja muistaisivat, keitä täällä on opiskellut.

Tämä on Topi Raitasen tavoite olympialaisissa – "Sen ei pitäisi ihmeitä vaatia"

Pitäjänmäkeläinen Emilia Tukiainen tähtää golf-ammattilaiseksi – sai valmentajaksi todellisen mestareiden tekijän: "Työn jälki näkyy jo nyt"

Uimahyppääjä Lauren Hallaselkä, 17, tietää myös lajin vaarat: "Joskus jännittää, että sattuu jotain, kun kokeilee uusia asioita"

Kuurona syntynyt Silja Viita, 19, on yksi Suomen koripallolupauksista: "Loukkaantumiset ovat kasvattaneet luonnetta taistella peliajasta- ja paikasta"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut