Roskien lajittelua ehdotetaan Helsingin puistoihin: "Korona-aikana niissä on juhlittu poikkeuksellisen runsaasti"

Lajittelu: Kaupunki suhtautuu positiivisesti ideaan lajittelumahdollisuudesta yleisillä alueilla. Käytännössä lajittelua saattaa olla vaikea toteuttaa.

Helsingin yleisille alueille, kuten puistoihin, ehdotetaan mahdollisuutta lajitella roskia.

Taustalla on valtuutettu Björn Månssonin (rkp.) toivomusponsi roskien lajittelumahdollisuuksista yleisillä alueilla.

Kaupunginhallitus (KH) merkitsi viime viikolla kokouksessaan tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston viime marraskuussa hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

– Kaupunginvaltuusto peräänkuuluttaa, että selvitetään mahdollisuus korvata osa yleisistä roska-astioista lähivuosien aikana astioilla, joihin voidaan lajitella tiettyjä jätelajeja kuten lasia, muovia, pahvia, metalleja,

biojätettä, sekajätettä ja kierrätyspakkauksia, lausunnossa todetaan.

Tällä hetkellä lähinnä Helsingin keskustan puistoissa on roska-astioiden yhteydessä panttipullotelineitä. Yhteensä 70 pullotelinettä toteutettiin vuoden 2018 Omastadi-ehdotuksen perusteella.

Eniten panttipullotelineitä on Tähtitorninmäellä, Esplanadinpuistossa, Sinebrychoffin puistossa, Vanhan kirkon puistossa, Hietaniemenkadulla ja Kaivopuistossa.

– Seuraavat voimme asentaa, kunhan kilpailutus on saatu tehtyä, toteaa yleisten alueiden tiimipäällikkö Katriina Arrakoski kaupunkiympäristön toimialalta.

Kaupunki suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti lajittelumahdollisuuteen yleisillä alueilla, mutta käytännössä lajittelua saattaa olla vaikea toteuttaa.

– Lajittelu puistoalueilla putkahtaa aiheena aina silloin tällöin esille. Sen mahdollistaminen vaatii kuitenkin laajemman selvityksen, Arrakoski toteaa.

Lajittelu toisi nykyistä enemmän huoltoliikennettä puistokäytäville. Liikenteen mukana saattaisi syntyä vaaratilanteita.

Lisäksi urakoitsijoiden, kuten Staran ja yksityisten toimijoiden, tulisi miettiä, miten lajittelu omissa tukikohdissa hoidetaan ennen jätteen päätymistä kaatopaikalle tai jätteenkäsittelyasemille.

Arrakoski ei kuitenkaan tyrmää ajatusta lajittelusta. Esimerkiksi osassa keskeisiä tukholmalaispuistoja on ollut käytössä erilaisia lajittelukokeiluita.

– Seuraamme pohjoismaisten kollegojemme toimintaa parhaamme mukaan. Pohjoismaisissa pääkaupungeissa ei meidän tiedon mukaan tehdä puistoissa laajamittaisesti lajittelua. Varmasti tämä aihe kuitenkin keskusteluttaa niin Kööpenhaminassa kuin Tukholmassakin.

Helsingissä on parhaillaan koekäytössä kierrätyspullojen ja -tölkkien lisäksi grillipaikoilla grillihiilien kerääminen.

Mikäli lajittelua puistoihin tulisi, ensimmäiset jakeet voisivat olla pahvi ja energia.

– Eniten esillä ovat olleet pahvi- ja energiajakeet. Erityisesti korona-aikana puistoissa on ruokailtu ja juhlittu poikkeuksellisen runsaasti. Mutta lajittelun mahdollistaminen vaatii siis laajemman selvityksen, Arrakoski jatkaa.

Kaupungin yleisten alueiden puhtaanapito maksaa helsinkiläisille 11 miljoonaa euroa vuodessa

Helsingissä on valmisteilla roskaantumisen hillintään tähtäävä ohjelma, joka kokoaa Helsingin eri toimialat ja sidosryhmät puuttumaan yhdessä roskaantumisongelmaan.

Helsingin toimenpideohjelma on jaettu kolmeen teemaan: roskaantumisen vähentämiseen yleisillä alueilla, rakennustyömailla sekä roskaantumisen vähentämiseen viestinnällisin keinoin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut