Yritykset menettävät vuosittain miljoonia euroja yritysvakoilun vuoksi. Silti vain neljännes kohteeksi joutuneista yrityksistä tekee rikosilmoituksen.
Tiedot selviävät tänään keskiviikkona julkaistusta Helsingin seudun kauppakamarin Yritysvakoilu 2021 -selvityksestä.
Selvitykseen vastanneista yrityksistä neljäsosa kertoi joutuneensa yritysvakoilun tai urkinnan kohteeksi.
– Viidesosa yritysvakoilun kohteeksi joutuneista yrityksistä arvioi, että vakoilusta syntyneet vahingot ovat suuremmat kuin miljoona euroa. Puolet vastaajista katsoo, että vahingot ovat ylittäneet jopa kymmenen miljoonaa euroa. Yli neljäsosa yrityksistä on kärsinyt yli sadantuhannen euron vahingon, kertoo tiedotteessa asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Koronapandemia on vastaajayritysten mukaan lisännyt mahdollisuuksia vakoiluun, kun asiantuntijat ja tietotyöläiset ovat siirtyneet etätyöhön. Kaksi kolmesta yrityksestä kertoo ohjeistaneensa työntekijöitään tiedon suojaamisesta etätyössä.
– Joka kymmenes yritys kertoi yrityssalaisen tiedon vaarantuneen etätyön seurauksena. Työntekijöiden onkin tiedostettava turvallisuus aiempaa paremmin, ja työnantajan on pidettävä työntekijät hereillä mahdollisten uhkien varalta, Vesterinen korostaa tiedotteessa.
Joka kymmenes yritys kertoi yrityssalaisen tiedon vaarantuneen etätyön seurauksena.
Panu Vesterinen, Helsingin seudun kauppakamari
Yleisimmät vakoilutavat ovat kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan kybervakoilu, viestien laiton sieppaaminen ja työntekijät. Suurimman riskin muodostavat yritysten mukaan rikolliset (65 prosenttia vastaajista) ja kilpailijat (47 prosenttia).
– Varattomat eivät vakoile, ostettu yritysvakoilu ei ole halpaa, koska se vaatii taitoa. Sitä toteuttavat useimmin kyberrikolliset, omat "värvätyt" työntekijät tai ammattimaiset tietovarkaat, jotka osaavat työnsä, Vesterinen sanoo tiedotteessa.
– Toimitilaturvallisuus, turvallisuuskulttuuri ja turvajärjestelmät sekä niiden oikeaoppinen käyttö ovat isossa roolissa yritysvakoilun tunnistamisessa ja estämisessä, kertoo tiedotteessa Petteri Korsow Avarn Security Oy:stä.
Kauppakamari toteuttu selvityksensä yhteistyössä Avarn Security Oy:n ja Elisa Oyj:n kanssa.
Kahdessa kolmesta vakoilutapauksessa jäljet johtavat ulkomaille, selvityksestä ilmenee. Myös kotimaiset tahot pyrkivät vakoilemaan täkäläisiä yrityksiä.
– Suomi, Kiina, Yhdysvallat, Englanti ja Saksa mainittiin taas useimmiten maina, joista kotoisin oleva kilpailija oli lanseerannut uuden samanlaisen tuotteen juuri ennen suomalaista yritystä vieden etulyöntiaseman markkinoilla, Kauppakamarin Vesterinen listaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa yritysvakoilua ei ole helppo tunnistaa ja siksi monet yritykset luulevat yhä, että ne eivät ole vakoilun kohteena.
Selvityksen mukaan yritykset toivovatkin viranomaisilta enemmän tietoa ja lisää ohjeistusta vakoilun torjuntaan. Kaksi kolmesta yrityksestä ei kokenut saaneensa yritysvakoilun torjumiseen riittävästi tietoa tai ohjeita.
– Yritysturvallisuuden monet osa-alueet, kuten tietoturvallisuus, toimitilaturvallisuus, kouluttaminen, salassapitositoumukset ovat yritysten yleisesti käyttämiä varautumisen keinoja, mutta niitä tulisi arvioida riskienhallinnan keinoin erityisesti vakoiluriskien näkökulmasta, Vesterinen sanoo tiedotteessa.
Yritysvakoilu 2021 -selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2021. Siihen vastasi yhteensä 200 pääkaupunkiseudun yritystä yrityksiä kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä.