Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Palloilutermi "jallittaa" elää vielä 100 vuoden jälkeenkin – mutta onko sen alkuperä Töölön kentällä?

Jalkapallo: Stadi vastaan Lande -matsissa tuli kieliopillinen takaisku.

Täällä Töölön Pallokenttä ja HJK:n Hjalmar Kelin pitäisi kai aloittaa juttu ja jatkaa: Nyt tulee lunta tupaan!

Kelin (1900–97) pelasi 1920-luvulla niin taitavasti, että palloilutermi ”jallittaa” elää vielä 100 vuoden jälkeenkin. Näin kertovat monet arvovaltaiset jalkapallohistorialliset lähteet.

Toukokuussa syntyi Twitterissä sopuisa sanasota, jossa ilmeni:

– Näyttää olevan liikkeellä väitteitä siitä, että ”jallittaa” olisi johdettu kyseisestä etunimestä. Epäilen. Pikemminkin ehkä tuttu puhekielen sana yhdistettiin taitavaan Hjalmariin, kun merkitys oli sopiva ja sanat sopivat äänteellisestikin, avasi pelin suomen kielen dosentti, kolumnisti ja tietokirjailija Vesa Heikkinen.

Helsingin Sanomien kielenhuoltaja Ville Eloranta jatkoi perään, että jopa Stadin slangin etymologisen sanakirjan mukaan kyseessä on vanha murresana.

– On kai kuitenkin voinut saada ns. lisäpotkua Hjalmarista.

Seuraavaksi pitäisi selvittää, kuka kuljetti jallittaa-termin maalta kaupunkiin.

Kotuksessa tekeillä oleva Suomen murteiden sanakirja (a–lööveri) kertoo vanhoiksi merkityksiksi muun muassa johtaa harhaan, uskotella, narrata, houkutella ja yllyttää. Sanaa ilmeni muun muassa Loimaalla, Noormarkussa, Laviassa, Sysmässä, Pihlajavedellä, Ilmajoella ja Urjalass.

Stadi vastaan Lande näyttää näin kääntyvän Pallokentän tappioksi!

Aktiivinen twitteristi ja journalisti Martti Tala löysi sanan myös idästä Savolainen-lehdestä 30. marraskuuta 1915 ja aivan toisessa urheilumuodossa, painissa:

”Toinen ratkaisematon ottelu tuli Luukkaisen ja Hukkasen välillä, joista edellinen koitti kaikella tavoin jallittaa, eikä antautunut ollenkaan reippaaseen painiin, ei ottanut itse liikettä, eikä antanut toisenkaan ottaa...”

Jalkapalloaiheisten tietokirjojen tekijä, Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Juha Kanerva on itsekin kirjoittanut Kelinin jallituksesta.

– HJK:n 100-vuotiskirjassa Tähtien tarina Kelinin vaikutuksen jallitus-verbiin mainitsee historiantutkija Allan Tiitta.

Suomen Palloliiton 100-vuotishistoriassa Rakas jalkapallo saman tekee toimittaja Göran Wallén.

Jälkimmäinen tunsi henkilökohtaisesti 1920- ja 1930-luvun pelimiehiä, ja hän oli kuullut näiden tarinat lajin terminologiasta.

–Mikään ei ole kuitenkaan varmaa, ennen kuin Twitter on käsitellyt asian. Tälläkin kertaa mikroblogin käyttäjäkaartista löytyi nopeasti asiantuntija, joka osasi taustoittaa jallittaa-sanan etymologiaa, alkuperää.

Esimerkiksi Kanervan kotipitäjästä Orimattilasta tunnetaan sanonta: ”Kyl miä sit asiaa niin kauvan jallitan että siit selvä tulee”.

Hänen mielestään tapaus on jälleen hyvä osoitus historiantutkimuksen elävyydestä.

– Vallitsevia totuuksia kyseenalaistetaan koko ajan, eikä käsitys menneisyydestä ole pysyvä. Seuraavaksi pitäisi selvittää, kuka kuljetti jallittaa-termin maalta kaupunkiin ja maajoukkuepaitaan, jossa Kelin toimi jopa kapteenina.

Päätän raporttini Kelinin kotikentältä tähän.