Hus: Diabetekseen sairastuneita lapsia joutui aiempaa enemmän tehohoitoon koronaepidemian alussa

Kuvituskuva. Arkisto/ Mari Koukkula
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Tuoreen tutkimuksen mukaan diabetekseen sairastuneet eteläsuomalaiset lapset tulivat koronapandemian alkuvaiheissa hoitoon aikaisempaa huonokuntoisempina ja tarvitsivat huomattavasti useammin tehohoitoa.

Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla hoidettiin viime vuoden huhti-lokakuussa kaksikymmentä diabetekseen sairastunutta lasta vaikean ketoasidoosin takia, kun aikaisempina vuosina vastaavalla ajanjaksolla tällaisia potilaita on ollut keskimäärin kuusi tai seitsemän.

Ketoasidoosi on hengenvaarallinen tila, joka syntyy useammin silloin, kun diabeteksen hoidon aloitus viivästyy.

Lasten tehohoitoisen diabeteksen yleistyminen ei johtunut koronavirustautiin sairastumisesta, sillä lapsilta ei löytynyt viitteitä sairastetusta koronavirusinfektiosta.

Diabetekseen sairastuneiden lasten kokonaismäärä lisääntyi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) mukaan tarkastelujakson aikana hieman, mutta se ei riitä selittämään tehohoitoon joutuneiden lasten määrän huomattavaa lisääntymistä.

– Diabetekseen sairastuneet lapset olivat ehtineet aikaisempaa huonompaan kuntoon ennen taudin tunnistamista, ja heistä useampi päätyi tehohoitoon, sanoo Uuden lastensairaalan lasten teho-osaston osastonylilääkäri Paula Rautiainen tiedotteessa.

Koronaepideman alun tiukat rajoitukset todennäköisesti nostivat lapsiperheiden kynnystä hakeutua hoitoon.

Lisäksi terveydenhuollossa tapahtuneet nopeat muutokset saattoivat hidastaa hoitoon pääsyä. Vastaavia havaintoja on tehty myös muualla maailmassa koronaviruspandemian aikana.

– Tulokset haastavat terveydenhuollon ammattilaisia pohtimaan keinoja kohdentaa palvelut myös poikkeusaikana siten, että nopeaa hoitoa vaativien sairauksien hoitoon ei synny tarpeettomia viiveitä, sanoo erikoislääkäri Heli Salmi Uudesta lastensairaalasta.

Tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta, joista noin kolmasosa on hoidossa Husissa.

Sairastumisen syitä ei vielä tunneta tarkasti, mutta siihen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät, kuten virustaudit.

Hus tähdentää, että äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee ammattilaisen arviota myös pandemian aikana.

– Tärkeintä on viestittää lapsiperheille, että äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee arviota ja hoitoa samalla tavoin kuin ennen pandemiaa. Pelkkä koronavirustesti ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota sairaan lapsen hoidon tarpeesta, toteaa erikoislääkäri Santtu Heinonen.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut