Kotitalouksien into säästämiseen nousi viime vuonna, jolloin korona vähensi kulutusta.
Kotitalouksien yhteenlaskettu säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi miljardin verran. Säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin, tiedottaa Finanssiala ry.
– Säästämisaste oli viime vuonna korkeimmillaan sitten 1990-luvun. Kuluttajat jättivät asusteiden ja palveluiden ostot vähemmälle eivätkä voineet matkustaa ulkomaille, varoja jäi siis säästöön ja sijoittamiseen, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla tiedotteessa.
Velkaa kotitalouksilla oli viime vuoden lopussa yhteensä 163 miljardia euroa, joka oli kuusi miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Valtaosa lainoista oli asuntolainoja, yhteensä 103 miljardia euroa.
– Kun asuntolainakannasta vähennetään sijoitusasuntolainat ja suhteutetaan se asuntovelkaisten tuloihin, niin suhdeluku on laskenut vuoden 2016 jälkeen. Tämä kannattaa huomioida, jos asuntoluototuksen sääntelyyn harkitaan tiukennuksia, Somerla huomauttaa.
Pankit selvisivät koronavuodesta vähäisin vaurioin. Pankkisektorin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden lopussa 21,2 prosenttia eli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Ydinvakavaraisuus koheni, samoin liikevoitto kasvoi 0,9 miljardilla eurolla.
Somerlan mukaan pankkien tulokset pysyivät Suomessa koronakriisistä huolimatta vakaina.
– Pankit ovat myös varautuneet mahdollisiin tuleviin luottotappioihin varauksia tekemällä.
Koronapandemian alkuvuonna aiheuttamaan talouskriisiin pankit vastasivat myöntämällä lainanhoitohelpotuksia kotitalous- ja yritysasiakkailleen.
Kotitaloudet ja yritykset hakivat vuoden aikana yli 300 000 lainojen lyhennysvapaata. Lähes kaikki käsitellyt hakemukset hyväksyttiin.
– Joustojen antamisen edellytyksenä oli, että asiakkaalla ei ole ollut ongelmia velanhoidon kanssa ennen kriisin puhkeamista ja pankki arvioi lainanhoitokyvyn riittäväksi myös kriisin jälkeen, Somerla sanoo.