Kamelit ja kengurutkin juosseet pakoon – Korkeasaari: Valkoposkihanhilla on kotipaikkaoikeus saarella

Korkeasaaren hanhiopas rajaa punaisella viivalla valkoposkihanhien reviirin, jolle ei kannata astua. Annika Sorjonen Korkeasaari Zoo
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Korkeasaaren-kävijät ovat silloin tällöin kertoneet valkoposkihanhien hyökkäilevän ihmisiä kohti. Toukokuussa julkisuudessa levisi kävijöiden kuvaamia videoita, joissa eläintarhan kamelit ja kengurut juoksevat pakoon valkoposkihanhia.

Lisääntyivätkö hanhet nyt, kun saari oli koronan vuoksi kiinni viisi kuukautta, Korkeasaaren kuraattori Ville Vepsäläinen?

– Eivät, niitä on samalla lailla kuin edellisinäkin kesinä.

"Pataan vaan", tuomitsee kaupunkilainen valkoposkihanhet – silti puolet halusi pitää hanhet stadin puistoissa

Korkeasaari pyrkii siihen, että niin tarhaeläimet kuin luonnonvaraiset eläimet mahtuisivat saarelle sulassa sovussa. Näin Vepsäläisen mukaan tapahtuukin, sillä valkoposkihanhilla on pesät kenguruiden katoksessa ja kamelien aitauksessa.

– Aitaukset ovat niin isoja, että molemmat lajit mahtuvat sinne niin kuin ne ovat tehneet vuosikausia. Hanhet eivät yleensä hätyytä tarhaeläimiä, vaikka siitä on nyt raflaavia uutisia saatukin.

Eläintarha pyrkii myös siihen, että valkoposkihanhien ja vierailijoiden yhteiselo sujuu. Kulkureittien lähellä olevia hanhien pesäpaikkoja on merkitty kylteillä, jotta kävijät osaisivat varoa niitä.

– Yleensä ottaen valkoposkihanhet eivät ole aggressiivisia, mutta koiraan tehtävä on vartioida pesää. Jos joku tulee liian lähelle, se varoittaa sähisemällä ja näyttämällä kieltä.

– Silloin kannattaa peräytyä. Selkää ei kannata kääntää, Vepsäläinen neuvoo.

Karkuun ei kannata juosta, sillä silloin hanhi voi nokkaista tai pakenija voi hätääntyessään vaikka kompastua ja loukata itsensä.

Hanhien kanssa toimimiseen opastetaan niin saaren verkkosivuilla, kuulutuksin kuin saarta kiertävien hanhioppaiden voimin.

EU pihtaa valkoposkihanhien metsästyslupaa – Helsinkiläinen: "Inhoan niitä sydämeni pohjasta"

Valkoposkihankia väitetään usein vieraslajiksi, mutta sitä se ei Vepsäläisen mukaan ole.

– Kyseessä on tulokaslaji eli hiljattain pesimälinnustoomme tullut laji, ei vieraslaji. Lintu on saapunut alueelle ihan omin siivin.

Vieraslaji valkoposkihanhi olisi, jos ihminen olisi istuttanut sen.

– Valkoposkihanhia alkoi jäädä pohjoisen muuttoreitin varrelle. Ensimmäisen kerran se tapahtui Gotlannissa 1970-luvulla. Suomen ensimmäinen pesintä todettiin 1981 Inkoossa.

Ihmiselläkin oli sormensa pelissä leviämishistoriassa. Kun Korkeasaareen saapui Ruotsista 1980-luvun lopulla ensimmäisiä luonnonvaraisia hanhia, jotka lisääntyivät saaressa tarhattujen lintujen kanssa, niiden poikasia vapautettiin luontoon 46.

Tavoitteena oli, että poikaset olisivat muuttaneet niiden mukana pois. Ne tulivat kuitenkin takaisin.

– Niillä saattoi olla jokin vaikutus pääkaupunkiseudun kannassa, mutta on tutkittu tieto, että Itämeren kanta on pääosin muodostunut muuttoreitin varrelle jääneistä yksilöistä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut