Joka viides asioi sähköisesti sosiaali- tai terveydenhuollossa viime vuonna. Nettiyhteyden tai digitaitojen puute voi puolestaan syrjäyttää palveluista, ilmenee tuoreesta kyselystä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn mukaan 22 prosenttia ihmisistä asioi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sähköisesti viime vuonna. Asiointi on toteutettu esimerkiksi videoyhteydellä tai chatin välityksellä.
Sähköiset palvelut ovat lisääntyneet ja digitalisaatio edennyt sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Esimerkiksi vuonna 2014 Omakantaa oli käyttänyt vain 16 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2020 Omakantaa oli edeltävänä vuonna käyttänyt jo 64 prosenttia väestöstä.
– Koronaepidemia näyttää tuoneen mukanaan murroksen sekä sähköisten palveluiden tarjonnassa että niiden käytössä ja digitaalisista ympäristöistä on viimeistään nyt tullut oleellinen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sanoo THL:n tutkija Maiju Kyytsönen tiedotteessa.
Erityisesti hyödynnettiin laboratoriotestien tai muiden tutkimustulosten vastaanottamista, omien potilas- tai asiakastietojen tarkastelua ja ajanvarausta. Noin puolet väestöstä oli vuoden aikana käyttänyt näitä sähköisiä palveluita.
45 prosenttia väestöstä koki, että sähköiset palvelut helpottavat yhteistyötä ammattilaisten kanssa.
Kyselyn mukaan kaikkiaan 88 prosenttia ihmisistä käytti internetiä itsenäisesti tiedonhakuun ja 83 prosenttia sähköiseen asiointiin.
Sähköisen asioinnin tiellä on kuitenkin esteitä ja huolia.
Viidennes eli 19 prosenttia tarvitsi opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöön ja 15 prosenttia katsoi, etteivät sähköiset palvelut ole heille esteettömiä.
– Vaikka sähköisten palveluiden käyttö yleistyy sosiaali- ja terveydenhuollossa, on osa väestöstä digitaalisesti syrjäytynyt, vailla internetyhteyttä ja tarvittavia taitoja. Esimerkiksi yli 74-vuotiaista vain vähän yli puolella oli käytössään internet ja väline sähköiseen tunnistautumiseen, kuten pankkitunnukset, Kyytsönen toteaa.
Lähes puolet koki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset palvelut pääosin hyödyllisiksi. Vastaajista 17 prosenttia koki, että heidän tarvitsemiaan palveluita ei ollut sähköisesti saatavilla, jonka perusteella niille olisi enemmän kysyntää.
– Tulokset viittaavat siihen, että nykyinen sähköinen palvelutarjonta on liian suppea. Palveluita kehitettäessä tulisi huomioida kaksi ääripäätä, eli ne, jotka toivovat lisää sähköisiä palveluja, sekä ne, jotka eivät käytä niitä lainkaan, sanoo Kyytsönen.
Digitaaliset palvelut muuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjä. Väestöstä 40 prosenttia ohjattiin käyttämään sähköisiä palveluja, esimerkiksi Omakantaa, perinteisen käynnin tai soiton yhteydessä.
Nuorempaan ikäryhmään kuuluvia ohjattiin useammin sähköisiin palveluihin kuin vanhempaan ikäryhmään kuuluvia.