Suomalaiset luottavat pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukseen vähemmän kuin viime keväänä, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva ry:n asennetutkimuksesta. Hallitukseen luottaa edelleen niukka enemmistö (52 prosenttia), mutta luottamus on laskenut vuodessa kahdeksan prosenttiyksikköä.
Luottamus hallitukseen laski enemmän kuin muiden mukana olleiden yli 30 yhteiskunnan toimijan.
– Pandemian alkaessa keväällä 2020 kansalaisten luottamus poliittisiin päättäjiin nousi poikkeuksellisen korkealle. Ilmiötä kutsutaan lippujen ympärille kokoontumiseksi. Kevään 2021 Arvo- ja asennetutkimus vahvistaa, että vuoden takaisessa poikkeuksellisen suuressa luottamuksessa Sanna Marinin hallitukseen oli kyse koronakevään poliittisesta poikkeustilasta, joka on nyt väistynyt, selvittää Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Evan blogissaMetelinen arvelee yhdeksi selitykseksi hallituksen arvosanan laskuun sen, että useampi kuin joka toinen suomalainen (52 prosenttia) arvioi hallituksen valmistautuneen koronan toiseen ja kolmanteen aaltoon huonosti.
Suurin nousija selvityksessä oli markkinatalousjärjestelmä, johon luottamus kasvoi kymmenen prosenttiyksikköä.
Eva selvitti koronakriisin vaikutuksia siihen, miten paljon kansalaiset luottavat yhteiskunnan eri toimijoihin. Kysymys kuului, miten suurta luottamusta kansalaiset kokevat yhteiskunnassa vaikuttavia toimijoita kohtaan. Vastausvaihtoehdot olivat hyvin suurta, melko suurta, vaikea sanoa, melko vähäistä ja hyvin vähäistä.
Eniten suomalaiset luottavat kyselyn mukaan tasavallan presidenttiin Sauli Niinistöön, johon luottaa 85 prosentilta kansasta. Vain 7 prosenttia kertoo luottamuksensa presidenttiin olevan vähäistä. Evan blogissa Sami Metelinen kertoo, että Niinistö nauttii selvästi laajempaa luottamusta kuin edellinen presidentti Tarja Halonen, johon vuoden 2009 kyselyssä luotti 63 prosenttia suomalaisista.
Vaikka hallituksen arvosana laski, pääministerin henkilökohtainen kannatus on yhä suurta; Mariniin luottaa 61 prosenttia.
Sen sijaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) saa enemmistöltä (51 prosenttia) huonon arvosanan.
Oppositiojohtajiin luotetaan vielä vähemmän: Jussi Halla-aho (ps.) saa huonon arvosanan 57 prosentilta ja Petteri Orpo (kok.) 53 prosentilta.
Luottamuslistan kärjessä ovat tasavallan presidentin lisäksi poliisi ja puolustusvoimat.
Poliisiin luottaa 82 prosenttia ja ei luota 10 prosenttia. Sami Metelisen mukaan luottamuksessa poliisiin on kuitenkin särö joissakin väestöryhmissä: yrittäjissä, 18–25-vuotiaissa, peruskoulun varassa olevissa ja työttömissä.
– Näitä ryhmiä yhdistävät muita väestöryhmiä heikommat mahdollisuudet sopeutua koronataudin takia asetettuihin rajoitustoimiin. Särö näiden ryhmien luottamuksessa poliisiin on varoitus siitä, millaisia vaikutuksia pitkään jatkuvilla poikkeusoloilla voisi olla luottamukseen yhteiskunnan instituutiota kohtaan, Metelinen kirjoittaa blogissa.
Metelinen toteaa kuitenkin, että kaikkiaan suomalaiset luottavat vahvasti valtion perusrakenteeseen. Vuodesta toiseen luotetuimpia ovat poliisi, puolustusvoimat (vuoden 2021 kyselyssä 78 prosenttia luottaa), koulutusjärjestelmä (78), terveydenhuoltojärjestelmä (78) ja oikeuslaitos (71 prosenttia).
Häntäpäässä sijaitsevat sosiaalinen media, iltapäivälehdistö ja poliittiset puolueet.
Iltapäivälehtiin luottaa vain 13 prosenttia kansasta ja 61 prosentin luottamus on vähäistä.
Muuten media pärjäsi rankingissa varsin hyvin: Suomalaiseen mediaan yleensä luottaa 63 prosenttia, Yleisradioon 69 prosenttia.
Vähiten mediaan luottavat perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjät. He epäilevät erityisesti Yleisradiota ja Helsingin Sanomia, johon muuten luottaa useampi kuin joka toinen.
Selvitykseen vastasi 2 059 ihmistä. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä.
Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Tiedot kerättiin 24.3.–7.4.2021. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy.
Evan Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.