Kuumailmapallosta avautuu upea kesä-Helsinki – Ilkka, 62, on lajin pioneereja Suomessa

Ilmailu: Kuumailmapallot hurmasivat Ilkka Korhosen jo 1970-luvulla.

Paavo Tikkanen osti vaimolleen Minna Talvala-Tikkaselle joululahjaksi kuumailmapallolennon. Lento oli kummallekin ensimmäinen. Talvala-Tikkanen karistaa pallon kyydissä korkeanpaikankammoaan. Johanna Erjonsalo

Armi Suojanen

Ken on kerran lipunut kuumailmapallolla yläilmoissa, ei sitä koskaan unohda. Siinä ei koe vauhdin hurmaa, vaan silkkaa vapauden ja rauhan tunnetta, kun tuuli vie.

Ilkka Korhonen, 62, lensi pallolla ensimmäisen kerran 1979 Englannissa ja sai pallokuumeen. Häälennollekin piti päästä vastavihityn vaimon kanssa 1980.

Kuumailmapallolento vei Lauttasaaresta Kivikkoon, kuvassa Ruoholahtea ja Jätkäsaarta. Johanna Erjonsalo

Korhonen on kouluttautunut sairaanhoitajaksi ja harrastanut kuumailmapalloilua koko ajan. Hän liittyi Suomen kuumailmapallokerhoon, Suomen vanhimpaan sellaiseen, jo 1978 ja on lajin pioneereja nyky-Suomessa.

Pasilan uudet rakennukset erottuvat selvinä maamerkkeinä. Johanna Erjonsalo

Lentolupakirjan Korhonen sai 1983 ja ansiolennot hän aloitti 1990-luvun alussa. Kuumailmapalloilun Suomen mestaruuden hän voitti 1998.

Korhonen on kouluttanut lähes 20 kuumailmapallolentäjää ja parikymmentä vuotta sitten hän perusti yrityksen, joka vie ihmisiä kuumailmapallolennoille.

Sama yritys myy myös sairaalatarvikkeita, sillä pelkkä kuumailmapallobisnes ei tuo leipää pöytään.

Korhonen sanoo, että uudet pallot maksavat 70 000–100 000 euroa koosta riippuen.

– On hyvä saada sponsori, sillä kuumailmapalloilumenot, kuten viranomaiskustannukset ja vakuutukset, ovat korkeat.

Töölöä ja Meilahtea. Johanna Erjonsalo

Kuumailmapalloilu ei ole hoppuilijan laji. Se vaatii myös epävarmuuden sietämistä.

– Ihan juuri ennen lentoa voidaan päättää, ettei lähdetäkään.

Kaikki riippuu säästä.

– Tärkeintä on, että sääolosuhteet ovat hyvät.

Lentäminen peruuntuu, jos ukkostaa, sataa tai jos näkyvyys on huono. Eikä tuuli saa lähtötilanteessa puhaltaa maanpinnalla yli viittä metriä sekunnissa.

Kalasataman keskukseen on nousemassa useita tornitaloja. Johanna Erjonsalo

Kun lentoon päästään, ollaan tuulien vietävänä. Lentäjä voi ohjata palloa vain säätämällä lentokorkeutta, josta haetaan suotuisaa tuulensuuntaa.

Jo ennen lentoa on tehty lentosuunnitelma, mutta ihan tismalleen sekään ei aina toteudu, jos tuulet niin päättävät.

Hakaniemi. Johanna Erjonsalo

Uusi matkailutrendi valtaa Helsingin saaristoa: Yö ekomökissä tarjosi taianomaisen hetken – "Saa olla paraatipaikalla"

– Mutta pallo tulee aina alas, Korhonen virnistää.

Mukava lentokorkeus on 150–300 metriä, koska sieltä näkee alas hyvin.

Korhonen ei voi lentää kotikonnuillaan Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoaseman normaalisti vilkkaan lentoliikenteen vuoksi.

Vantaan sijaan voi lentää Helsingin yllä, Kehä ykkösen sisäpuolella, koska siellä ei liiku lentokoneita.

Helsingin taivaalla Ilkka Korhonen ja lennätettävät Minna Talvala-Tikkanen ja Paavo Tikkanen sekä lennon pilottina Juuso Manu. Johanna Erjonsalo

Helsingin paraatipaikalla sijaitsee saari, josta 49% on asfalttia – "Suojaisa alue, josta ei juuri näy mantereelle"

Helsingin silhuettiin ilmestyi selvä aukko –  HU selvitti, missä satamista kadonneet laivat ovat nyt

"Lohikeitto ei petä koskaan" – pelkästään Suomenlinnasta löytyy 14 ravintolaa ja naapurisaarilta lisää

Armeijan entisellä linnakesaarella sijaitsevaa golfkenttää ryhdytään kehittämään matkailukohteeksi

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut