Ihminen on muuttunut päkijäastujasta kanta-astujaksi – Kirsi kokeili paljasjalkakenkiä ja huomasi ison muutoksen

Paljasjalkakengät tuntuvat mukavilta pehmeällä alustalla. Myös lapsille on omat mallinsa. Katja Aninko-Laukkola

Katja Aninko-Laukkola

Kun Kirsi Ylä-Autio järjesti kymmenkunta vuotta sitten hevosvaelluksia islanninhevosillaan, hän ei käyttänyt hevosilla kenkiä.

– Ajattelin, että rautakenkä ehkäisee kavion luonnollisen toiminnan.

Kolmisen vuotta sitten Ylä-Autio näki videonpätkän, jossa juuri kävelemään oppinut taapero kävelee paljain jaloin. Kun lapsen jalkaan laitettiin kenkä, kävely muuttui haparoivammaksi.

– Siinä vaiheessakin pohdin hetken, mitähän kovat kengät mahtavat tehdä jalkojen normaalille toiminnalle.

Kolmannen oivalluksen hän teki ollessaan Lapissa vaeltamassa.

– Olin ostanut upouudet vaelluskengät, jossa oli vahvasti tuettu nilkka ja kivikova, jäykkä pohja. Ajattelin, että näillä jos kaatuu, vääntyy koko jalka rikki. Alustaan ei ollut minkäänlaista tuntumaa.

Silloin Ylä-Autio päätti toimia. Hän lähti paljasjalkakenkäkaupoille.

– No eihän niitä kolme vuotta sitten kaupoista saanut, ne piti tilata netistä. Siitä hetkestä kun laitoin kengät jalkaani, varpaillani alkoi uusi elämä, Kirsi Ylä-Autio hengähtää.

Paljasjalkakenkä on erittäin elastinen jalkine, jonka pohjassa ei ole kantaa, eikä vaimentavia kerroksia. Pohjien paksuus vaihtelee kahdesta millimetristä noin yhteen senttimetriin. Valmistajasta riippuen kenkien kärjet ovat yleensä leveälestisiä, jolloin varpaat pääsevät olemaan luonnollisessa asennossa.

Juuri kenkien elastisuus takaa sen, että jalkaterän lihakset pääsevät tekemään omaa työtään.

– Meillä on yli 30 lihasta nilkasta alaspäin ja ne ovat kaikki passiivisessa tilassa silloin kun käytämme joustamattomia ja ahtaita kenkiä, Ylä-Autio selvittää.

Hän itse on käyttänyt kolme vuotta paljasjalkakenkiä ja huomannut kuinka pohkeiden ja takareisien kiristys on hävinnyt sekä verenkierto ja ryhti parantunut.

Viime talvena suomalaiset innostuivat juoksemaan ulkona villasukissa. Paljasjalkakenkä on sukille kesäversio. Nyt ihmiset suorastaan janoavat tietoa paljasjalkakengistä.

– Todella monet kysyvät, käyvätkö ne juoksemiseen. Kyllä ne käyvät, kunhan totuttautuu niihin pikkuhiljaa. Koska kengissä ei ole vaimennusta, on syytä miettiä askellustaan enemmän päkiävoittoiseksi.

Paljasjalkakenkien ostajalle Ylä-Autio muistuttaa, että niiden käyttö pitää aloittaa todella maltillisesti.

"Paljasjalkakengät voivat olla liian vaativat ihmisen kuntotasoon nähden"

Fysioterapeutti Juhani Ketelä lähtee miettimään paljasjalkakengän käyttöä historiasta käsin.

– On joitain viitteitä, kuten vanhoja luolamaalauksia ja patsaita, että alunperin ihminen olisi ollut paljasjalkatyyppinen liikkuja. Ihmisen biomekaniikka on niin hienosti suunniteltu, että olen joskus ihmetellytkin mistä on tullut ajatus, että tarvitsisimme kantapäähän pehmusteita sekä vaimentimia. Eli olisiko paljasjalkailu kuitenkin luonnollinen tapa liikkua ja varsinkin juosta, Ketelä pohdiskelee.

Historian hämärässä ihminen liikkui kuitenkin pehmeällä alustalla, nyt asvaltilla.

– Toki vaimennettu kenkä on ehdottoman tärkeä ja varsinkin juoksukengän on oltava hyvin vaimennettu nykyisen kantavoittoisen liikkumisen vuoksi. Lisäksi kovat alustat, kuten pikitiet tuovat haastetta kengän vaimennukselle.

Perinteisesti askelluksen on ajateltu olevan kantaiskulähtöistä, jolloin kantapää osuu ensimmäisenä alustaan ja paino siirtyy sieltä jalan ulkosyrjän kautta kohti päkiää ja isovarpaan tyviniveltä.

– Paljasjalkailussa askellus meneekin toisinpäin, eli päkiä on kontaktissa ensimmäisenä alustaan ja sen jälkeen jalan keskiosa ja kantapää laskeutuvat alustalle.

Paljasjalkailun hyöty tavalliseen juoksutekniikkaan on Juhani Ketelän mukaan se, että siitä jää puuttumaan kantaiskun aiheuttama ”törmäysvoima” maahan.

– Isku saattaa kuormittaa nivelistöä, kuten polvia ja selkää aina ylös niskaan saakka. Pohkeen sekä takaketjun lihakset aktivoituvat paljasjalkajuoksussa, muodostaen luonnollisen iskunvaimentimen, jolloin kuormitus kehoon on paljon pehmeämpi.

Hän huomauttaa, että on erittäin tärkeää huomioida, onko jalka valmis paljasjalkakävelyyn tai -juoksuun.

– Fysioterapeuttina törmään siihen, että jalkaterän sekä alaraajan hallinta ja lihaksisto aina pakaroihin saakka on niin heikkoa, että paljasjalkakenkäily onkin liian vaativaa sen hetkiseen voimatasoon nähden. Silloin voi vain saada lisäharmia ja vaivaa. Tällöin olisi hyvä käydä fysioterapiassa hakemassa täsmäharjoitteita jalkaterille ja alaraajoille.

Käytätkö itse paljasjalkakenkiä?

– Fiiliksen mukaan. Itse koen paljasjalkajuoksun luonnollisemmaksi ja teknisesti helpommaksi omaksua kuin paljasjalkakävelyn. Eli juoksulenkille useimmiten valitsen paljasjalkakengät, kävelylenkille taas normaalit lenkkarit. Molempi parempi.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut