Helsingin vanhimman kelloliikkeen juuret juontavat vuoteen 1883 – näillä kaikilla tavoilla ajan on voinut historian varrella tarkistaa

Historia: 120 vuotta sitten pallo ja tykinjyräys tarkkuuttivat helsinkiläisille mitä kello on.

Opas Matti Mitra raottaa kaappia, josta lähti aikatieto julkisiin kelloihin eri puolille kaupunkia. Sakari Nupponen
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Kerran päivässä kello 12 pudotettiin kangaspussi Tähtitorninmäeltä observatorion huipulta – niin että kaikki näkivät. Sumuisella säällä ammuttiin tykillä.

Kyllähän monilla oli jo kelloja, joita myy edelleen Helsingin vanhin kelloliike Widemark. Vuonna 1883 aloittanut liike palveli sillä hetkellä kiihkeästi kasvaa Helsinkiä. Väkimäärä moninkertaistui muutamissa vuosikymmenissä.

Ensimmäinen myymälä avattiin Aleksanterinkatu 17:ssä – neljä vuotta aiemmin kuin esimerkiksi hotelli Kämp.

Vuonna 1931 mestari Widemark siirsi toimensa Töölöön – samana vuonna kuin Eduskuntatalo valmistui. Itse hän oli asunut upouudessa kaupunginosassa joitakin aikoja.

Sijainti Arkadiankadulla on sittemmin muuttunut parisataa metriä. Modernin myymälän takaseinältä löytyy edelleen alkuperäinen ulkokyltti. Nyt liikkeen omistaa kelloseppä Ismo Tuovinen.

Historiallisen maamerkin myynti nosti äläkän Mannerheimintiellä, taloyhtiö pelasti arvokohteen viime hetkellä – Maikki, 69: "Asia alkoi harmittaa minua hirveästi"

Widemark oli ehtinyt toimia useita vuosia ennen kuin maan pääkaupunki siirtyi yhtenäiseen aikaan. Oikeastaan Suomi alkoi kulkea samaa tahtia vasta vappuna 1921, jolloin koko maa otti käyttöön Itä-Euroopan aikavyöhykkeen. Sitä ennen oli paikallisia aikoja ja rautateillä Helsingin paikallisaika.

Alkoi ja alkoi, sillä tieto oikeasta kellonajasta ei saavuttanut kaikkia maan syrjäisiä kolkkia.

Kelloseppä Leo Lehti näyttää Widemarkin kelloliikkeen alkuperäistä ulkomainosta 1800-luvulta. Sakari Nupponen

Helsinki oli ratkaissut ongelman jo 1901. Telefoniyhdistyksen (nyk. Elisa) johtoporras hankki silloin Saksasta Normal-Zeit -nimisen laitteen. Aika oli rahanarvoista kauppatavaraa ja se jaettiin puhelinlinjoja pitkin satamiin, telakalle, muille tehtaille, laitoksiin ja virastoihin. Niiden julkisista kelloista tavallinenkin kansalainen saattoi ottaa oikean aikansa.

Viipurin historia elää yhä Helsingissä – hirvipatsas ja kuuluisa kirjastokin saivat kopion Töölöön

Tällainen aikalaite löytyy edelleen Puhelinmuseon kokoelmista Runeberginkadulta – siis vähän matkan päästä Widemarkista. Arkkitehti Lars Sonckin piirtämässä jugendlinnassa toimi aikanaan yksi puhelinyhdistyksen keskuksista.

Elisa maksaa museon kiinteät kulut. Oppaat ovat palkattomia vapaaehtoisia ja intohimoisia harrastajia, kuten Matti Mitra.

Hän kertoo, että puhelinyhdistyksen aikapalvelu toimi myös niin, että keskuksen kautta voitiin tiedustella oikeaa kellonaikaan. Automaattiseen Neiti Aikaan siirryttiin 1936. Neidinkin laitteet ovat tallella museossa, jossa kovan teknologian lisäksi on esillä esimerkiksi vanhoja puhelinluetteloja ja puhelinkortteja.

Yleisöltä suljetusta pääkonttorista löytyy aarre – Alvar Aalto piilotti Töölöön palan maailmankuulua kirjastoa

Virstanpylväät

Ajan seurannan historiaa

1832 Orservatorio Helsinkiin.

1856 J.F. Widemark syntyi Uudessakaupungissa.

1862 Rautatiet Helsingin aikaan.

1868-73 Widemark kellosepän opissa.

1882 Puhelinyhdistys perustettiin.

1883 Widemarkin 1. oma liike.

1901 Normal Tid -palvelu alkaa.

1921 Suomen yhtenäinen aika.

1926 Yleisradion aikamerkki.

1936-86 Neiti Aika.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut