Suomi on noussut ensimmäistä kertaa kärkeen kestävän kehityksen maavertailussa, jonka toteuttavat YK ja Bertelsmann-säätiö.
Vertailu tehdään joka vuosi ja Suomi on ollut aiemminkin kärkikolmikossa yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa. Nyt Ruotsi oli kakkonen ja Tanska kolmonen.
Vertailussa arvioidaan, miten valtiot edistävät globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:tä ja siihen kuuluvia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoitteina on muun muassa köyhyyden poistaminen, terveyden parantaminen, laadukkaan koulutuksen tarjoaminen, eriarvoisuuden vähntäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen.
Suomella on eniten töitä ilmastonmuutoksen pysäyttämisen, kulutus- ja tuotantotapojen kestävöittämisen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä.
Koronavuosi oli myrkkyä kestävälle kehitykselle, selviää raportista. Viime vuosi oli vuodesta 2015 tehdyn arvioinnin ensimmäinen, jona kehityksen käyrä kääntyi laskuun kaikkialla maailmassa.
Pandemia on vaikuttanut raportin mukaan kaikkiin kestävän kehityksen kolmeen osaan: taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen. Kielteinen kehitys liittyy erityisesti koronapandemiasta seuranneeseen työttömyyden ja köyhyyden kasvuun.
Pandemian kielteiset vaikutukset on raportin mukaan todennäköisesti nyt aliarvioitu, sillä monet viime vuoden indikaattorit eivät vielä olleet saatavilla.
– Pandemia on johtanut globaalisti äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymiseen ja heikentänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa. Meidän on huolehdittava siitä että, kaikki pysyvät kehityksessä mukana, ja että saamme kurottua kiinni juopaa menestyvien ja heikoimmin pärjäävien maiden välillä, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) valtioneuvoston tiedotteessa.