Ruskeasuo: Kaupunginosan vanha lämpökeskus saa uuden elämän.
”Kaunis lämpökeskus.” Harvinainen sanapari vai mitä?
Näin se vaan toimii Helsingin Ruskeasuolla. Keskeisellä paikalla sijaitseva rakennus on aina herättänyt huomion. Mitä kummaa siinä on mahtanut joskus olla: paloasema vai meijeri? Arkkitehtuuri kielii jostain sellaisesta toiminnasta.
Ei, se on lämpökeskus, joka valmistui 1951 ja edustaa sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden pienmittakaavaista, humaania arkkitehtuuria.
Rakennusta ei ole varsinaisesti suojeltu, mutta Ruskeasuo on määritelty rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi Helsingin yleiskaava 2016:n liiteaineistossa.
Nyt sitä kehittää M2P Rakennus Oy. Asunnot ja muut tilat saneerataan Avarrus Arkkitehtien Pauli Siposen suunnitelmien mukaan.
Kohde valmistuu vielä tänä vuonna, vaikka tämän ikäisen rakennuksen purkutyöt ovat olleet vaativia, kuten rakentajat alunperin arvelivatkin. Asunnot tulevat myyntiin alkusyksystä ja ne hinnoitellaan vasta lähempänä niiden valmistumista.
Lämpökeskuksen piirsi 1940-luvun puolella Woldemar Baeckmannin arkkitehtitoimisto. Jossain päin Suomea voi olla jotain aivan vastaavaa:
– Etenkin 1950-luvun korttelialueilla sijaitsevat lämpökeskukset ovat tyylillisesti lähempänä ympäröivää rakennuskantaa kuin tehdasmaista toimintoa korostavaa arkkitehtuuria. Tyypillistä kaupunginosien ja lähiöiden lämpökeskuksille oli esimerkiksi pesulan ja talonmiehen asuinhuoneiston sijoittaminen rakennuksen yläkertaan, sanoo asuntojen myynnistä M2P:lla vastaava Terhi Grahn.
– Asuntoja palvelevat myös uusi pesula, irtaimistovarastot ja lämmitys- ja autolataustolpalliset autopaikat sekä autotallit. Asunnoista on pääsääntöisesti puistonäkymät, Grahn kertoo.
– Asuntojen sisustusmateriaalivalinnoissa halutaan yhdistää tämän päivän sävyjä ja rakennusaikakauden muotoja: esimerkiksi kylpyhuoneisiin tulee 50-luvulle tyypilliset kuusikulmaiset lattialaatat. Haluamme, että arvokkaan rakennuksen henki tuntuu myös sisätiloissa, Grahn jatkaa.
Ensimmäiseen kerrokseen tulee asunnon kanssa yhdessä tai erikseen myytäviä työtiloja. Grahn kertoo, että erityisesti pienyrittäjät ja luovan alan ihmiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita mahdollisuudesta yhdistää koti ja työtila.
Aiemmin talossa on ollut vuokra-asuntoja sekä toimisto- ja varastotiloja.