Henkilö: Joukkuevoimistelu loi Jaana Miettiselle mielikuvan siitä, miltä oman kropan pitää näyttää ja mihin sen pitää pystyä.
Missikisoihin valmistautuva Jaana Miettinen, 25, kurkottelee kohti pilvetöntä taivasta Katri Valan puistossa. Hän valmistautuu elämänsä ensimmäisiin missikisoihin. Heinäkuun alussa mitellään Miss Plus-koot Jyväskylä -tittelistä ja Miettinen on yksi finalisteista.
Hän ylistää jo nyt kisassa mukana oloa voimaannuttavaksi kokemukseksi. Omassa kehossa tuntuu entistäkin mukavammalta. Aina niin ei ole ollut.
Miettinen harrasti 15-vuotiaaksi asti joukkuevoimistelua. Vaativa laji muokkasi hänen ajatustaan siitä, millainen on ihannevartalo ja millaisiin suorituksiin sen tulisi taipua.
– Pahimmillaan punnitsin kaiken mitä söin, Miettinen kertoo.
Nuoren kehonkuvaan vaikuttivat valmentajien pienetkin kommentit.
– Hypyt kuulostavat raskailta. Nyt tömähtää lattiaan. Älä notkista selkää, vatsa näkyy, Miettinen kertaa mieleen syöpyneitä kommentteja.
Hän ei arvostele valmentajiaan, vaan ajattelee, että nuo vaatimukset kuuluivat lajiin.
Miettisen mielelle sopivampi laji löytyi voimistelun jälkeen cheerleadingistä sekä tanssista.
Kovin paikka oman minän hyväksymiselle tuli kuitenkin vasta parikymppisenä kun lonkkaongelmat alkoivat rajoittaa liikkumista.
Painoa alkoi kertyä ja pian peilikuva näytti ihan toiselta kuin se naisenalku, joka katsoi peilistä voimisteluvuosina.
– Aloin kyseenalaistaa kaikkea itsessäni, Miettinen sanoo.
Hän ei ole saanut juurikaan ulkonäköään arvostelevaa palautetta muilta ihmisiltä. Miettinen sanoo aina olleensa itse suurin kriitikkonsa.
Nykyisen peilikuvan hyväksymisessä ovat auttaneet roolimallit. Sellaisiksi hän nimeää muun muassa Ashley Grahamin, Voguen kannessa poseeranneen plussakoon mallin sekä Marjaana Lehtisen, Miss Plus size Finlandin 2017 .
Miettinen on iloinen, että niin malleina kuin näyttelijöinäkin käytetään yhä enemmän isokokoisia naisia.
– Eivätkä he näyttele enää vain koomisia rooleja, Miettinen lisää.
Tanssi, cheerleading ja esiintyminen ovat edelleen lähellä Miettisen sydäntä.
Kärrynpyörä pyörähtää näyttävästi ja jalat taipuvat spagaattiin vaikka ruokatunnilla.
Hän on aktiiviurheilun jälkeen valmentanut Funky Teamin pieniä cheerleadingin ja tanssin harrastajia.
– Valmentajan keskityin ohjaamaan aina lajitaitoa ja pyrin siihen, että urheilijalla on hyvä olla.
– Entisenä urheilijana muistan ne sanat, jotka tuntuivat pahalta ja pyrin aina välttämään niiden käyttämistä.
