Vaalianalyysi: Kokoomus voitti ja hävisi Helsingissä – vasemmistoliitto haluaa valtaa

Uusi valtuutettu Minja Koskela (vas.) teki vaaleissa yllättävän kovan tuloksen. Päivi Tuovinen
Karri Kannala

Karri Kannala

Päätoimittaja Karri Kannala perkaa Helsingin vaalituloksen ja sen vaikutukset. Luvassa on mielenkiintoiset viikot johtavien luottamushenkilöpaikkojen jaosta.

Ennakkoon kokoomuksen ja vihreiden kamppailusta povattiin Helsingissä todella tiukkaa, mutta viime sunnuntaina ero kasvoikin vuoteen 2017 verrattuna ja kokoomus voitti selvästi. Kokoomuksen kahden kärjen taktiikka Elina Valtosen ja Juhana Vartiaisen johdolla tuotti siis tulosta.

Helsingin Uutiset ennakoi jo keväällä, että Kirsi Pihan vetäytyminen pormestarikisasta olisi kokoomuksen etu. Kokoomusta arvostelleen Pihan iva osuikin nyt omaan nilkkaan.

Kokoomus voitti myös valtakunnallisesti ja kasvatti kannatustaan. Itsekin oppositiossa kompuroineen kokoomuksen voitto kertoo äänestäjien vahvasta tyytymättömyydestä hallituksen toimiin, erityisesti työllisyyden, talouden ja velkaantumisen sekä sote-uudistuksen saralla. Voitto vahvisti merkittävästi Petteri Orpon horjunutta asemaa puolueen puheenjohtajana. Äänestäjät odottavat nyt kokoomukselta selvästi pontevampaa oppositiopolitiikkaa.

On syytä huomata, että kokoomus kasvatti kannatustaan valtakunnallisesti, Espoossa, Vantaalla, Tampereella sekä Oulussa ja Turussa piti sen liki ennallaan, mutta Helsingissä kokoomuksen suosio putosi selvästi. Samalla se menetti kaksi valtuustopaikkaa. Kokoomuksen kannattajat odottavat omiltaan Helsingissä siis selvää ryhtiliikettä.

Vihreiden tulos oli valtakunnallisesti heikko, mutta erityisesti Helsingissä he joutuivat pettymään pahasti. Vaalivoittoa tosissaan tavoitellut puolue ei kyennyt loppukiriin. Päinvastoin: pormestariehdokas Anni Sinnemäen vaali viikonlopun alla paljastunut virkarikostutkinta oli viimeinen naula arkkuun. Sinnemäen oma vaalitulos jäi myös varsin laihaksi verrattuna Vartiaiseen ja Valtoseen. Sinnemäki sai 7137 ääntä, kun Valtosen luku oli 15 793 ja Vartiaisella yli 13 898.

Vaalitappio voi tulla vihreille todella kalliiksi.

Vihreiden vaalitappio ei kuitenkaan mene yksin Sinnemäen piikkiin. Hallituksessa istuva vihreät on epäonnistunut oman politiikkansa ajamisessa. Sote-uudistus heikentää kaupunkien asemaa, kulttuuriväki ei ole tyytyväinen hallituksen koronatoimiin ja turpeen osaltakin puolue joutui antamaan periksi keskustalle.

Jälkipyykin pesu vihreiden sisällä on jo alkanut. Moni vihreä näkee puolueen lipuneen liian vasemmalle, kun yleispuolueena se sai vuoden 2017 vaaleissa kovan tuloksen.

Helsingin vaali-illan suurin jännitysnäytelmä käytiin kolmossijasta. Siitä kisasivat vasemmistoliitto ja SDP. Vasemmistoliitto johti demareita pitkään, mutta lopulta SDP kiri Nasima Razmyarin ja Eveliina Heinäluoman kovien henkilökohtaisten tulosten siivittämänä ohi.

SDP:n kiri oli lopulta niin vahva, että se nosti kannatustaan ja nappasi samalla lisäpaikan valtuustoon. Vasemmistoliitto teki saman ja voi olla tyytyväinen. Erityisesti Minja Koskela heidän riveistään teki kovan ja yllättävän tuloksen. Hän päihitti äänissä selvästi puolueen pormestariehdokas Paavo Arhinmäen, mitä voi pitää yllätyksenä ja Arhinmäen kannalta pettymyksenä.

Pettyneitä ovat myös Helsingin perussuomalaiset. Koko maan äänestysprosentti oli vain niukasti yli 55 prosenttia, mikä on selvästi edellisiä kunnallisvaaleja vähemmän. Tämä koitui perussuomalaisten superjytkyn esteeksi, vaikka puolue valtakunnallisesti ottikin todella tuntuvan vaalivoiton.

Helsingissä jytky kuitenkin tussahti. Perussuomalaiset säilytti paikkansa Helsingin viidenneksi suurimpana puolueena ja kasvatti kannatustaan, mutta jäi silti melko kauas neljännestä sijasta ja valtakunnallisesta kannatuksestaan. Helsingissä perussuomalaisten yksi ongelma oli heikko ehdokasasettelu. Lista kyllä saatiin helposti täyteen, mutta puheenjohtaja ja pormestariehdokas Jussi Halla-ahon takana nimilista oli liian kevyt. Halla-aho itse oli koko Helsingin äänikuningas.

Perussuomalaiset sai kuitenkin valtuustoon kolme lisäpaikkaa ja puolueen painoarvo Helsingin politiikassa kasvaa. Ratkaisevaa on, kuinka dynaamisesti ja yhtenäisesti ryhmä kykenee valtuustossa toimimaan.

Vaalivoiton Helsingissä otti myös Liike Nyt. Se sai läpi kolme kärkiehdokastaan ja söi samalla kokoomuksen kannatusta. Samalla tulos sinetöi sen, että eduskunnan ulkopuolisille puolueille ei paikkoja Helsingin valtuustoon irronnut.

Helsingissä mielenkiinto ei kuitenkaan päättynyt vaali-iltaan, päinvastoin. Valtuuston voimasuhteet muuttuivat tuloksen myötä merkittävästi. Päättyvällä valtuustokaudella vihreät, SDP ja vasemmistoliitto pystyivät muodostamaan yhdessä valtuuston enemmistön. Nyt näin ei enää ole. Kolmikko sai valtuuston 85 paikasta 42.

Nyt mitataankin kokoomuksen neuvottelutaito- ja voima. Sillä olisi mahdollisuus merkittävästi parantaa ajamiensa asioiden läpimenomahdollisuuksia, jos se löytää niiden taakse sopivat ja riittävät kumppanit.

Tilanteen tekee entistä kimurantimmaksi se, että myös vasemmistoliitto otti vaalivoiton. Helsingin Uutisten tietojen mukaan tämä voi johtaa siihen, että puolue nappaa itselleen yhden apulaispormestarin paikan. Tämän kokoomus haluaa estää. Yhteinen sävel tästä voi löytyä vihreiden kanssa, sillä he olisivat ryhmä, jolta tuo salkku vasemmistoliitolle siirrettäisiin. Selvää se ei kuitenkaan ole, koska kokoomus ja vihreät olivat Helsingissä myös häviäjiä, ja tämän muistaa myös SDP.

Luvassa on siis mielenkiintoiset neuvotteluviikot johtavien luottamushenkilöpaikkojen jaosta.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut