Elokuvat: Nelihenkisen perheen käynti elokuvissa on nyt huippukallista.
Kun nelihenkinen helsinkiläisperhe lähtee elokuviin, vanhempien on syytä huomata, että tyyriiksi tulee.
Jos perhe viettää illan esimerkiksi uusimman lastenelokuvan parissa, sata euroa saattaa hyvinkin olla normihinta.
Kahden vanhemman ja kahden alle 12-vuotiaan elokuvaliput maksavat Finnkinon teatterissa yhteensä 50,40 euroa – mutta se on vasta vain puolet illanvieton hinnasta.
Jos kaikki esimerkkiperheen jäsenet poimivat Finnkinon omasta herkkuhyllystä karkkipussin, keskikokoiset popcornit ja puolen litran limupullon, lysti maksaa vielä 51 euroa lisää.
Näin perheen elokuvaillan hinnaksi tulee yhteensä toistasataa euroa, kun esimerkiksi yksi keskikokoinen popcorn maksaa 5,95 euroa ja limsapullo 3,20.
Alkuviikosta Finnkino ilmoitti, että sen teattereissa on omat eväät kielletty. Napostelemaan tottunut elokuvayleisö otti tiedon vastaan tyrmistyneenä ja etenkin sosiaalisessa mediassa asiasta nousi melkoinen kohu. Monet pitivät Finnkinon makeisia, snacksejä ja juomia ylihinnoiteltuina.
Elokuvasaleissa voidaan pian nähdä tarjoilijoita.
Osa ilmoitti suoraan vähentävänsä elokuvissa käymistä.
– Me pidämme kuitenkin tästä päätöksestä kiinni myös jatkossa. Tulee muistaa, että tämä on vallitseva käytäntö myös esimerkiksi jäähalleissa ja huvipuistoissa, korostaa Finnkinon kaupallinen johtaja Hannele Wolf-Mannila.
Finnkino päätyi ratkaisuun paikatakseen koronaepidemian rajusti kutistamia lipputulojaan.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana Finnkino on joutunut lomauttamaan henkilökuntaansa rankalla kädellä.
– Irtisanomisiltakaan ei ole vältytty, mutta osa henkilökunnasta on koronakaudella siirtynyt muulle alalle, Wolf-Mannila kertoo.
Finnkinon henkilökunnan määrä on nyt noin 300.
Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen myöntää, että namujen ja muiden syötävien osuus on elokuvateattereille jatkossa yhä suurempi tulonlähde.
– Ilman tätä oheismyyntiä elokuvalipun hinta olisi Suomessa huomattavasti nykyistä korkeampi, Koistinen arvioi.
– Jotain oheismyynnin merkityksestä kertoo sekin, että Helsingin elokuvateattereista löytyvät Pohjoismaiden pisimmät karkkihyllyjen seinät.
Suuntaus ei Koistisen mukaan ole nähnyt vielä päätepistettään.
– Se jatkaa aivan varmasti kehitystään. Etenkin suurten kaupunkien elokuvasaleissa saatetaan tulevaisuudessa nähdä myös tarjoilijoita.
Koistisen mielestä on hyvä, että elokuvista voi nykyisin nauttia monin eri tavoin.
– Osa haluaa syödä filmejä katsellessaan, mutta sitten on elokuvaharrastajia, jotka eivät edes käy tällaisissa teattereissa.
– Esimerkiksi Kalliossa sijaitsevassa Rivierassa on aivan tavallista käydä kesken elokuvan tilaamassa baarista lisää juotavaa, Koistinen kertoo.
Rivieran baarista tarjoillaan elokuvayleisölle nykyisin muun muassa viiniä, cocktaileja ja erikoisoluita.
– Sitten on vaikkapa Kino Regina, jonne ei tulla syömään, vaan keskittymään elokuviin hiljaisuudessa.
– Siellä on perinne, että hädin tuskin niistää saa, Koistinen naurahtaa.
