Vieraskielisten asukkaiden osuus ylitti 40% kahdella alueella Helsingissä, joissain kaupunginosissa osuus yhä hyvin pieni – "Ei ole ainoa mittari alueiden eriytymisessä"

Helsingin ulkomaalaistaustaisista useampi kuin joka neljäs asuu Itäisen suurpiirin alueella. Kuva Kontulasta. Jukka Hämäläinen
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Vieraskielisten asukkaiden osuus etenkin Itä-Helsingissä sijaitsevissa kaupunginosissa jatkaa kasvuaan.

Vuonna 2019 vieraskielisiä asukkaita oli eniten Vuosaaren Kallahdessa (HU 20.8.2019), jossa heitä oli 38 prosenttia. Kallahden jälkeen tulivat Meri-Rastila ja Itäkeskus.

Kolmen kärki on edelleen sama, mutta järjestys eri. Kahdella alueella vieraskielisten osuus on ylittänyt 40 prosenttia. Itäkeskuksessa osuus on 41,2 prosenttia ja Kallahdessa tasan 40. Meri-Rastilassa vieraskielisiä on asukkaista 39,3 prosenttia.

Kymmenen alueen joukossa, joilla vieraskielisiä on eniten, vain kaksi aluetta sijaitsee muualla kuin Itä-Helsingissä: Jakomäki, jossa osuus on 37,1 prosenttia (34% vuonna 2019) sekä Kannelmäki, jossa vieraskielisten osuus on 28,6.

Edelliseen vertailuun nähden osuudet ovat kasvaneet nopeimmin Itäkeskuksessa sekä Jakomäessä.

Kannelmäki puolestaan on korvannut Itä-Pasilan tilaston kymmenennellä sijalla. Itä-Pasilassa vieraskielisiä on edelleen 27 prosenttia, kuten oli 2019.

Joillain Helsingin alueilla jo liki 40 prosenttia vieraskielisiä, osalla kasvu huimaa vuodesta 2010 – ”Muutamia huolestuttavia merkkejä”

Miksi tällainen vertailu sitten on tehty? Helsingin päättäjillä kautta puoluerajojen on tavoitteena ehkäistä ja vähentää alueiden eriytymistä, mutta ainakaan tilastojen valossa se ei ole onnistunut täysin toivotusti.

Helsingissä on yhä useita alueita, joissa vieraskielisten osuus on hyvin pieni. Esimerkiksi Taka-Töölössä vieraskielisten osuus on 7,7 prosenttia, Lauttasaaren Vattuniemessä hieman yli 6 prosenttia. Jätkäsaaressa ollaan koko kaupungin keskiarvon tuntumassa, sillä siellä vieraskielisiä on 17 prosenttia.

Vieraskielisten osuus on selvästi kaupungin keskiarvoa pienempi esimerkiksi Länsi-Pakilassa (4%), Munkkivuoressa (5,6%), Käpylässä (6%), Puistolassa (7,9%), Yliskylässä (8,7%) sekä Kalasatamassa (10,5%).

HU selvitti: Näin kaupungin vuokra-asunnot jakautuvat Helsingissä – on alueita, joissa tuettua asumista on yhä vähän tai ei ollenkaan

Alueiden eriytymisestä blogissaan paljon kirjoittanut kaupunginvaltuutettu, kauppatieteen ja EU-politiikan maisteri Jenni Pajunen (kok.) sanoo, että alueiden eriytymisen torjuminen on kansainvälisesti vertailtuna onnistunut Helsingissä, mutta työtä pitää jatkaa tarmokkaasti.

– Tavoitteena ei ole ankeuttaa parempia alueita, vaan pitää huolta siitä, että kaikki Helsingin alueet ja lähiöt ovat hyvinvoivia. Meidän pitää positiivisen diskriminaation rahoituksen avulla pitää huolta siitä, että kaikki koulut pysyvät hyvinä, varmistaa kaavoituksella monipuolinen asuntorakenne ja tarjota harrastusmahdollisuuksia ympäri kaupunkia. Myös asuinalueiden turvallisuus, siisteys ja viihtyisyys ovat tärkeitä. Maahanmuuttajien määrä alueella on yksi mittari, mutta ei ainoa, Pajunen pohtii.

Positiivisen diskriminaation eli myönteisen erityiskohtelun määrärahoista puhui myös vihreiden valtuutettu Fatim Diarra, kun Helsingin Uutiset esitti kaksi vuotta sitten saman kysymyksen, eli mitä eriytymiskehitykselle pitäisi tehdä.

Mohammed Al-juboori on it-alan maisteri, mutta Helsingistä ei töitä löydy – "Kun olin oppinut kielen, sanottiin että pitää olla työkokemusta"

Tehdyn tutkimuksen mukaan jo pienten lasten perheissä on merkkejä "koulushoppailusta". Pajunen toteaa, että tavoitteena tulee olla hyvät koulut ympäri kaupunkia ja kehitystä voi tehostaa erikoispainotuksilla, kuten kieli-, liikunta-, ja musiikkiluokilla.

Hän muistuttaa, että on luonnollista, että ihminen haluaa asua lähellä omaa perheyhteisöään oli kyse sitten kantasuomalaisesta tai maahanmuuttajasta.

– Kaupunki voi kuitenkin kaavoituksella vaikuttaa siihen, että asuinalueet eri puolilla Helsinkiä pysyvät tasapainoisina.

Suomessa asui vakituisesti vuoden 2020 lopussa 432 847 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kahdeksan prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, 84 190 henkilöä, viroa puhuvat, 49 551 ja arabiaa puhuvat, 34 282.

Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla 22 prosenttia sekä Espoossa 19 prosenttia. Helsingissä osuus oli 17 prosenttia.

Helsinkiläispäättäjä alueiden eriarvoistumisesta: "Vaatii myös uskallusta poliitikoilta"

Priskalle puhutaan Lauttasaaressa jatkuvasti englantia – Alicea, 26, yritettiin lapsena laittaa maahanmuuttajien luokalle: "Sitä puskettiin läpi, kunnes suomalainen isäni tuli koululle"

Tilastot

Vieraskielisten osuuksia Helsingissä

Itäkeskus 41,2 prosenttia

Kallahti 40,0

Meri-Rastila 39,3

Kontula 37,7

Jakomäki 37,1

Kurkimäki 35,9

Kivikko 35,8

Puotinharju 31,4

Vesala 29,3

Kannelmäki 28,6

Tilastokeskus 31.12.2020.

Irakilaissyntyinen Baan tuli Suomeen 5,5 vuotta sitten, valmistuu nyt M:n papereilla ylioppilaaksi – suunnitelmissa tutkijan ura

Kielitaidoton voi jäädä kotiin jopa 25 vuodeksi – Natalia Sidorova auttaa maahanmuuttajia työllistymään, ja yksi seikka nousee silloin yli muiden

Myyjiä eniten Alppiharjussa, sovellussuunnittelijoita Lauttasaaressa – HU selvitti millä alueilla eri ammattikunnat Helsingissä asuvat

Hyvä työllisyys ei auta vieraskielisiä: Osuus toimeentulotuensaajista on kivunnut jopa 42 prosenttiin

Tiivis kaupunki lisää onnellisuutta, sanoo kaupunkikehityspomo – "Yhteisöllisyys lähiöiden pelastajana on pelkkää löpinää"

Turvallisuuden tunne heikentyi kolmessa Helsingin lähiössä – keskustassa liikkuvista yli viidennes kokee turvattomuutta viikonloppuiltaisin

Miksi Lauttasaaressa ei ole Hekan vuokra-asuntoja? – tässä selitys

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut