Kaupat: K-kaupat kestävät vertailun, sanoo toimialajohtaja.
Kauppakonserni Kesko jatkaa voimakkaita investointeja päivittäistavarakauppoihinsa.
Toimialajohtaja Ari Akseli sanoo, että tänä vuonna Kesko investoi noin 120 miljoonalla eurolla. Se rakentaa 20 uutta ja uudistaa 100 vanhaa kauppaansa. Pääkaupunkiseudulle tästä lohkeaa 20 prosentin ja muualle Etelä-Suomeen lisäksi 25 prosentin osuus.
Investoinnit ovat jatkoa 2015–20 tehdyille panostuksille, joiden arvo nousi noin 936 miljoonaan. Pääkaupunkiseudulle tästä suuntautui 44 prosenttia eli yli 400 miljoonaa euroa.
– Pääkaupunkiseudulle tulee uusia asukkaita ja asuinalueita, joille tarvitaan kauppoja. Lisäksi asiakkaiden vaatimustaso on korkea, sanoo Akseli.
K-ryhmä käy pääkaupunkiseudulla kovaa kisaa paitsi S-ryhmän myös saksalaisen Lidlin kanssa. Lidlin Suomen toimitusjohtaja Nicholas Pennanen sanoi toukokuussa, että ketju aikoo avata lähivuosina kymmeniä uusia kauppoja Helsinkiin. Vantaalle avauksia on tulossa ”kaksinumeroinen luku”, ja Espoossa Lidlillä on Pennasen mukaan jo hyvä myymäläpeitto.
Akseli luottaa siihen, että Keskon kauppiasvetoinen malli, jossa konserni tarjoaa kilpailukykyiset it- ja logistiikkapalvelut, tuo kasvua jatkossakin.
Me pidämme kilpailusta.
– Myynnin ja markkinaosuuden kasvu kertoo siiä, että voimme pelata omaa peliämme. Sitä on vaikea toisten kopioida. Me pidämme kilpailusta, Akseli sanoi osallistuessaan uudistetun K-Citymarket Tammiston avajaisiin.
K-ryhmän valtakunnallinen markkinaosuus päivittäistavarakaupassa nousi viime vuonna 36,9 prosenttiin. Lidlin osuus on ollut 9,5 prosenttia. Markkinajohtajan paikka on yhä S-ryhmällä 46 prosentilla.
Koronavuonna parhaiten ruokakaupassa porskuttivat K-Citymarketit.
Hypermarketien menestys herättää jatkuvasti kysymyksiä siitä, miten osa kannattavuusongelmien kanssa sinnittelevistä pikkukaupoista selviää.
Akselin mukaan koronavuonna vaikeuksia on ollut kaupoilla, jotka sijaitsevat liikenteen solmukohdissa. Kesko on tukenut kauppiaita, sillä konsernille menevät maksut peritään liikevaihdon mukaan.
Pk-seudulla tilannetta helpottaa asukasluvun kasvu. Akselin mukaan kauppojen lopetukset johtuvat yleensä siitä, että asiakaspohja häviää muuttotappioalueilla tai vanhoissa lähiöissä. Vanhaa rakennusta ei myöskään aina ole kannattava korjata.
– Mutta toisin kuin monesti ajatellaan, hypermarketit eivät juuri aiheuta pienempien ruokakauppojen loppumisia. Asiakkailla on tarve erilaisille kaupoille.
K-ryhmän kauppojen menestys on noteerattu myös ulkomailla, mistä näyttävin esimerkki oli Järvenpään Citymarketin valinta maailman parhaaksi ruokakaupaksi 2019.
Vantaan Tammiston Citymarket-kauppiaan Kimmo Sivosen viimevuotinen oivallus myydä Finnarin catering-ruoka-annoksia noteerattiin puolestaan maailman kolmen tärkeimmän globaalin ruokailmiön joukkoon.
Vaikka huippumenestykset hivelevät, ei kauppiaita Akselin mukaan vertailla niiden perusteella, vaan jokaisen onnistumista mitataan kyvyllä palvella omaa aluettaan.
Kun tämä inhimillisen osaaminen yhdistyy konsernin taustapalveluihin, on tuloksena Akselin mukaan kansainvälistä huippua.
– Aiemmin innovaatiot tulivat Suomeen 5–10 vuoden viiveellä. Nyt olemme ensimmäisten joukossa. Myös lahden toisella puolella (ruotsalaisessa) ICA:ssa kysytään, miten me sen oikein teemme, Akseli sanoo.