Kalliossa koettiin karmea herätys 80 vuotta sitten – karut kuvat kertovat historiasta: "Porthaninkatu 5:n seinään syntyi yli neljän kerroksen korkuinen reikä"

Historia: Talo Porthaninkadulla sai pahan osuman jatkosodan alussa.

Ilmapommituksessa 9. heinäkuuta 1941 loukkaantunutta siirretään ambulanssiin Helsinginkadun ja Fleminginkadun kulmauksessa. SA-kuva/Neittamo
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Jatkosodan alettua kesällä 1941 Kalliossa koettiin karmea herätys 9. heinäkuuta, kun Neuvostoliiton pommikoneiden pommit kylvivät tuhoa alueella. Helsingin kaupunginarkiston erikoistutkija Martti Helminen sanoo, että vuonna 1941 Helsinkiä pommitettiin yhdeksän kertaa, pommeja tuli taivaalta arviolta yhteensä noin 80 kappaletta.

– Heinäkuun pommitukset olivat pahimpia, kuolonuhreja vuoden 1941 pommituksissa tuli 33 joista 22 tuolloin 9. heinäkuuta, Helminen kertoo.

Pommeja osui Kallion ja Alppiharjun alueelle. Moni puutalo syttyi pommituksessa tuleen ja paloi maan tasalle. Näin kävi esimerkiksi Vaasankatu 10:ssä sijainneelle talolle sekä niin sanottujen "Sadan markan villojen" kulmataloille Porvoonkadun alkupäässä.

– Kalliossa oli tuolloin vielä enimmäkseen puutaloja, vaikka aluetta oli jo ryhdytty saneeraamaan rakentamalla sinne kivitaloja. Sota keskeytti kerrostalorakentamisen Kalliossa, se jatkui vasta sodan päätyttyä.

Porthaninkatu 5:n uudehkoon kerrostaloon osui miinapommi. Tuho oli melkoista. SA-kuva/Neittamo

Porthaninkadulle oli valmistunut vuonna 1940 uusi kivikerrostalo, johon osunut miinapommi teki selvää jälkeä osasta taloa. Kalliossa asuva Pekka Lahti kuvailee tapahtumaa Kallion alueen pommituksia käsittelevässä Kaupunkikuva säpäleiksi päivässä -blogissaan seuraavasti:

– Porthaninkatu 5:n seinään syntyi yli neljän kerroksen korkuinen reikä. Pommikoneen tulosuunta on tässä tapauksessa ollut pohjoisesta tai luoteesta. Yläpohja ja vesikatto säästyivät hämmästyttävästi jopa niin, että yläkerrosten asuntojen kattoon kiinnitetyt kattolamput säilyivät ehjinä. Välipohjat ja -seinät sen sijaan romahtivat pahoin ja tuhoutuneita osia piti ryhtyä raivaamaan välittömästi.

Puutalo palaa Vaasankadulla pommituksen seurauksena, aivan vasemmassa laidassa näkyy Vaasanpuistikko, mikä nykyisin myös Piritorina tunnetaan. SA-kuva/Neittamo

Erityisen paljon ihmisuhreja vaatinut ilmapommitus tapahtui Helsingissä marraskuussa 1942, jolloin yksittäinen Neuvostoliiton pommikone oli pilvien suojassa päässyt keskustan ylle. Kun se havaittiin, tehtiin ilmahälytys, jolloin Isolla Roobertinkadulla ollut elokuvateatteri tyhjennettiin ja katsojat lähtivät teatterista ulos kohti väestönsuojaa Erottajalla. Pommi putosi Ison Roobertinkadun ja Yrjönkadun kulmaukseen juuri kun ihmisjoukko oli siinä kohtaa, kuolonuhreja tuli 51.

Kirkontornin huippu katosi kuin taikaiskusta Helsingissä – pelättiin sotakoneita opastavaksi maamerkiksi

– Helsingin ilmatorjunnalla ei ollut tutkia vielä vuonna 1942, joten tuo pommikone pääsi täydellisesti yllättämään. Suomi sai ilmavalvontatutkia Saksasta vasta loppuvuodesta 1943, Helminen jatkaa.

SA-kuva-arkistossa ei ollut tarkempaa tietoa tästä kuvasta, mutta olisiko kuvassa palanen pommin kuoresta? SA-kuva/Neittamo

Varsinaisten suurpommitusten kohteeksi Helsinki joutui helmikuussa vuonna 1944. Kaupunki olisi tuhoutunut erittäin pahasti, ellei ilmatorjunta olisi toiminut niin hyvin kuin toimi.

– Helsingissä ammuttiin tulimuuri hyökkäävien pommikoneiden eteen, eivätkä neuvostokoneet siitä muurista läpi tulleet. On laskettu, että vain noin viisi prosenttia noin 18 000 pommista putosi kaupungin alueelle. Koneet kääntyivät ilmatorjuntatulen edessä takaisinpäin ja pudottivat pomminsa kääntyessään, Helminen kertoo.

Pommeja putosi tämän seurauksena paljon mereen ja Helsingin itäisemmälle puoliskolle aina keskusta-alueista, kuten Kruununhaasta, Ullanlinnasta ja Katajanokalta alkaen. Myös Kallioon osui vuoden 1944 suurpommituksissa lisää pommeja.

Näin Helsinki suruliputti 13.3.1940 – talvisodan päättymisestä tulee perjantaina kuluneeksi 80 vuotta

Kallio kätkee salaisuuden aivan tasavallan presidentin naapurissa Meilahdessa – tänne tulevat vainajat 75 vuoden takaa

24-vuotias vänrikki sai tietää talvisodasta ennen Mannerheimia – "Teille tulee puhelu-hätäsanoma!"

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut